ruoka

Satumaisen hyvää retkiruokaa




Aina välillä tulee eteen asioita, jotka on vain pakko päästä jakamaan. Haluaa tarjota saman kokemuksen muillekin ja toisaalta tukea palvelutarjoajaa itsessään. Tällä kertaa asia koskee kokkolalaista retkigourmeeta tarjoavaa yritystä GastroKettua. 

Olin kuullut GastroKetun palveluista jo reilu vuosi sitten, mutta lähemmin tutustuin niihin muutama kuukausi takaperin kun etsimme innovatiivista kokousympäristöä nykyrajoitteet huomioiden. Päädyttiin kokoustamaan paikalliselle laavulle merimaisemiin, mutta ruokapuoli haluttiin ratkaista jollain muulla kuin makkaralla. Pyysin tarjouksen GastroKetulta, ja saatiin upeat kalakeitot ja jälkkärit piknik-pöytään tarjoiltuna. Oikeaa arjen luksusta. 



Pari viikkoa sitten firman omistaja otti minuun yhteyttä ja kysyi, tulisinko muutaman retkeilevän ja hyvän ruokahalun omaavan kaverini kanssa testailemaan ensi vuoden menyyta. Retkiruokahan on minulle erityisen lähellä sydäntä ja tykkään kokkailla ulkona pidemmän kaavan mukaan. Siis että tulisimmeko syömään lisää niitä herkkuruokia? No todellakin!

Kyseessä ei ole yhteistyöjulkaisu, vaikka päästiinkin nauttimaan GastroKetun herkuista maksutta. Ruokailun tavoitteena oli testailla uusia, myyntiin tulevia tuotteita ja kertoa niistä paikanpäällä kokemuksia ja parannusehdotuksia. Ajatus tästä julkaisusta virisi minulle jälkikäteen, kun tajusin että moni paikallinen tai lähialueilla asuva ei tiedä että meiltä tällainen firma löytyy. Paikallisten palveluiden käyttö ja tukeminen on minulle henkilökohtaisesti tärkeää.





GastroKettu tarjoaa ulko-olosuhteisiin räätälöityä, vähän "parempaa" retkiruokaa ekologisesti ja paikallisesti tuotettuna. Pakkaukset ja ruokailuvälineet on toteutettu kierrätysmateriaaleista ja raaka-aineet tulevat ensisijaisesti paikallisilta pientuottajilta. Mikäli jotain ei ole saatavilla läheltä, se ostetaan laadukkaasti toisaalta laatu ja pientuottaja-ajatus huomioiden. Myös ruokarajoitteet on hyvin huomioitu. 

Palvelu soveltuu hyvin kaveriporukan tai perheen kanssa luonnohelmassa nautittavaksi, firman tyhypäiville, yönyliretken kohokohdaksi, lahjana joulupukinkonttiin tai muuten vain arkea piristämään. 

Lähdimme siis mahat muristen sunnuntaina kohti Hällskärin laavua. GastroKetun tiimi oli meitä siellä jo odottamassa eikä kestänyt kauan, kun meillä oli ensimmäiset testieväät käpälissä höyryävien tee- ja kahvikupposten kera. Aloitimme maistelun rieskakääröön kietaistuilla alkupaloilla, joissa yhdessä versiossa oli Järki Särki -tuotteesta kehitelty täyte. Aivan uskomattoman herkullista. Välipalana nautittiin Peltolan Blue-juustoa ja sipulihilloketta ruissipsin päällä. Huhhuh...







Ruokailu jatkui ahvenkeitolla joka oli viimeisen päälle hyvää. Alkoi jo epäilyttää, että keksitäänkö mitään järkevää palautetta kokille. Ahvenkeittoa seurasi vielä burgerit, jolloin alkoi meidän retkiherkuista karaistuneet vatsamme olla jo melkoisen täynnä. Vegeversio burgerista oli muuten heittämällä paras mitä olen koskaan syönyt - ja minä olen aika tarkka burgereistani. Ajatuksia vaihdettiin kokin kanssa tiiviiseen tahtiin ja pieniä viilauksia mietittiin porukan kesken. 





Jälkiruokana tuli herkullinen duo perinteistä leipäjuustoa ja lakkahilloa twistillä (testaa niin tiedät) ja karpaloita tuunatulla kinuskikastikkeella. Molemmat erinomaisia ja ihanan suomalaisia. Niihinkin keksittiin pieniä tuunausehdotuksia, jotka kokki otti mieluusti vastaan. 

Setin jälkeen oltiin niin täynnä, ettei ajatus enää kulkenut. Kiiteltiin puolin ja toisin ja pienen merimaisemien ihailun jälkeen lähdimme sulattelemaan herkkuja tahoillemme. GastroKetun palvelut ovat takuulla jatkossakin käytössä. Suosittelen testaamaan kauempaakin! Voin lähteä kyllä seuraksi. :D 









Lue lisää

Vaelluspitsaa - oujee!


Nyt seuraa kingien kingi eli vaelluspitsan ohje. Pitsaa voi tehdä retkiolosuhteissa monella tapaa ja kunhan lopputulos on herkullinen ei menetelmällä niin väliä. Tämä ohje on sieltä yksinkertaisemmasta päästä. Jos tykkää vähän rapeammasta pohjasta eikä ole viimeisen päälle tarkka, tässä on sinun reseptisi. Jos taasen haluat hifistellä enemmän, suosittelen vielä tuunailemaan tätä. 


Pohja (tästä riittää noin 2-4 pitsaan koosta riippuen):
2 dl vettä
2 tl kuivahiivaa
2 tl suolaa
4 dl vehnäjauhoja
1 rkl öljyä

Täytteet:
Kuivattua tomaattipyreetä
Valinnaiset täytteet: olen itse käyttänyt esim. kuivattua paprikaa, kuivattuja kirsikkatomaatteja, kuivattua sipulia, kuivattua kesäkurpitsaa, sieniä, kuivattua fetaa ja sinihomejuustoa jne.
Huom. Voit toki käyttää myös tuoreita täytteitä ilman kuivausta, mikäli olet lyhyemmällä retkellä
Siivutettua tai raastettua juustoa

Ohje:
Laita kuivatut ainekset likoamaan eli palautumaan hyvissä ajoin ennen kokkailun aloittamista.

Kaikki alkaa pohjasta. Kotona ennen retkeä sekoittele pohjan ainekset vettä ja öljyä lukuunottamatta vähän reilun kokoiseen minigrip-pussiin, joka toimii retkiolosuhteissa taikinakulhona. Voit myös halutessasi käyttää valmista jauhosekoitusta. 

Kaada minigrip-pussiin vesi ja öljy ja sekoittele taikina tasaiseksi. Anna lepäillä hetkinen samalla kun virittelet keitintä. Tässä ohjeessa käytetään trangiaa, mutta toimii myös muilla keittimillä. 

Tässä vaiheessa kannattaa valmistella kaikki täytteeksi tuleva lähelle ja valmiuteen. 

Ota trangian kansi ja kaada siihen tilkkainen öljyä. Käynnistä keitin ja säädä teho pienelle, mutta älä vielä laita kantta tulelle. Ota taikinasta sopivan kokoinen palanen ja venyttele se käsissäsi sopivan kokoiseksi. Tässä voi auttaa tilkkainen öljyä mikäli taikina tarttuu kovasti käsiin. Laita nyt kattilan kansi tulelle ja anna sen lämmetä hetki. Laita venytelty pohja kannelle ja anna sen kypsyä niin kauan, että se ottaa väriä. Ole varovainen ettei pohja pääse palamaan. 

Käännä pohja kun se on saanut väriä ja vaikuttaa napakalta. Ota liotettu ja sopivanpaksuinen tomaattipyree ja lusikoi se käännetyn pohjan päälle. Ota täytteet ja lado ne pyreen päälle. Viimeisenä  juustosiivut tai raaste. Anna keittimen edelleen olla hyvin matalalla lämpötilalla ja laita nyt trangian kattila käännettynä pohjan päälle ja anna pitsan kypsyä. Tarkistele ettei pohja pääse palamaan.  

Kun täytteet ovat lämmenneet ja juusto sulanut, on pitsa valmis nautittavaksi! 

Retkipitsasta on olemassa niin monta versiota kuin on kokkejakin. Yksi pro-keino on rullailla foliosta paistotaso kannen ja pohjan väliin palamisen estämiseksi. Olen kokeillut tätä ja hyvin toimii, mutta niin toimii myös tämä yksinkertaistettu versio. Aina kypsyys ei ole täydellinen, mutta yleensä auttaa kun pohjasta vain tekee riittävän ohuen. Oikaisuversio tästä on käyttää tortillakuoria pohjana. 

Retkellä kaikki maistuu niin paljon paremmalta!



Lue lisää

Parempaa retkiruokaa: Peruna - soijachorizopata


Nyt on kuulkaas kova resepti! Tämä on todella helppo valmistella kotona ja retkellä riittää kun turvottaa aineksia hetken kylmässä vedessä ja keittelee kasaan. 

Herkullista, ravitsevaa ja jotenkin lohduttavan makuista ruokaa. Kaloreista ei myöskään pihistellä! Tämä on minun lemppariruokaa vaelluksilla, ja tulee tehtyä vähintäänkin muutamana iltana samaa sapuskaa. Reseptiä voi varioida loputtomasti. Tykkään joskus esimerkiksi lisätä parsakaalia, papuja jne. tuomaan vaihtelua.

Miltä kuulostaa - laitatko testiin?


Ainekset


Kuivuriin:

(Uusia) perunoita
Porkkanaa
Soijachorizoita (pakkasesta)
Fetaa


Muut:

Kuivattua sipulia (voit tehdä itsekin)
Suolaa
Pippuria


Toiminta kotona


Keitä muutama peruna (koosta riippuen) per syöjä. Uudet perunat menevät kuorineen mutta muuten suosittelen kuorien poistoa tässä vaiheessa. Älä keitä pehmeäksi asti vaan jätä ne selkeästi napakoiksi. Jäähdytä ennen kuivuriin laittoa. Tee sama porkkanoille ja anna jäähtyä. Viipaloi porkkanat ja perunat ohuiksi siivuiksi ja kuivaa uunissa luukku raollaan tai kasvikuivurissa. Perunat muuttuvat koviksi ja rapsakoiksi, porkkanat taasen kutistuvat ja nahkeutuvat kuivuessaan.

Soijachorizoja voi varata pari kappaletta per ruokailija Sulata soijachorisot ja viipaloi ne ohuiksi paloiksi ja laita kuivuriin tai uuniin. Soijachorizot sisältävät paljon rasvaa, joten niitä ei saa täysin kuiviksi. Valmiina ne ovat selkeästi rapsakoita.

Fetaa kannattaa laittaa reilusti, eli vähintäänkin puoli pakettia! Retkellä kalorit ovat kavereita. Murusta feta leivinpaperin päälle. Feta palaa helposti joten pidä lämpötila alhaisena. Murustettu feta kuivuu nopeammin ja on valmiina kovaa rouhetta.

Kun kaikki ainekset on kuivattu yhdistä ne esimerkiksi minigrip -pussiin (ne voi myöhemmin pestä ja käyttää uudelleen). Ripottele tässä vaiheessa mukaan vielä muutama ruokalusikallinen paahdettua sipulia (tämän voi valmistaa itsekin jos haluaa).

Suola ja pippuri kannattaa lisätä vasta keittovaiheessa. Luultavasti fetan suola riittää.

Tadaa, valmista!



Retkellä


Lisää minigrip-pussiin sen verran vettä että kaikki ainekset peittyvät tai kaada seos kattilaan likoamaan. Anna liota mielellään ainakin tunti.

Keitä kunnes ainekset ovat pehmenneitä ja ruoka on muhennosmaista. Feta sulaa keitinliemeen herkulliseksi kastikkeeksi. Mausta tarvittaessa pippurilla ja suolalla.

Nauti! <3



Lue lisää

Akkujen latailua



En ollut yhtään ihmeissäni, kun kesken työmatkan minulle iski oikein kunnon syysflunssa. Nyt on ollut jo useamman viikon (tai kuukauden..) normaaliakin hektisempää menoa, ja viikon verran olen lähinnä käynyt kotona kääntymässä, hoitanut eläimet ja heittänyt autoon seuraavan päivän erikoistarvikkeet. On ollut retkikurssin vetämistä, polkujuoksukurssia, keskiaikapäiviä, työmatkaa, puiston avajaisia ja vaikka mitä, ja näiden lisäksi ne normaalit arkihommat ja lähes joka päivä juoksutreenit. Että vähemmästäkin sitä vähän väsähtää. 

Viikonlopulle oli suunnitelmissa siivousta ja kotihommia, lenkkeilyä, grillausta ja notskiyöpymistä, mutta flunssa pisti suunnitelmat vähän uusiksi. Perjantain makoilin lähinnä sohvalla, hikoilin pienestäkin ylimääräisestä liikahduksesta ja join vuorotellen miehen tekemää inkivääriteetä ja tyrnishotteja. Ehkä tämä on ihan hyvä, ajattelin. Tulipa vihdoin levättyä. 


Notskeilua ja riippumattoyö



Teimme lauantaina matalan kynnyksen notskireissun Hällskärin laavulle kaveriporukalla ja söimme aivan huippua ruokaa. Tein teryakimarinoituja lohivartaita ja kasviksia kreetalaiseen tapaan sitruunalla maustettuna. Jälkkäriksi oli Elinan tekemää tikkupullaa mansikkahillolla ja nokipannukahvit. 

Laajalahden rantamaisemien sijaan vietimme Nuku yö ulkona -yötä kotipihalla riippumatoissa koirien valppaassa valvonnassa - talvimakuupussiin kääriytyneenä. Ei päässyt todellakaan vilu yllättämään, ja sisätilat olivat lähellä mikäli flunssafiilis olisi pahentunut yön aikana. Sen sijaan heräsin aamulla virkistäytyneenä, melkein kymmenen tunnin unien jälkeen! Riippumatossa nukkuminen on kyllä niin ihanaa. 





Kahdeksan vuotta yhteiseloa 



Facebook myös muistutti, että lauantaina tuli kahdeksan vuotta mittariin meidän hääpäivästä. Yhteiseloa on vietetty jo lähemmäs 15 vuotta. Kyllä sitä  saa olla onnellinen että on saanut tuollaisen tyypin retkikaveriksi ja arkea jakamaan. Se osaa vielä keittää hyvät notskikahvit! 

Tällainen ihana pikkuvihjaus teille lukijoille, että vuodelle 2020 osuu meidän kymppivuotishääpäivä, ja sille on suunnitelmissa oikein Reissujen Reissu. Mutta siitä lisää myöhemmin!

Saimme muutes nuotiopaikan jakaneelta seurueelta hääpäivälahjaksi heijastinnauhat. Kuinka ihania ihmiset voivatkaan olla! 





Välillä pitää olla vähän tylsää



Kyllä luonto, rakkaat ihmiset ja hyvät sapuskat vaan tekevät hyvää ihmiselle. Hyvää tekee myös lepääminen ja pysähtyminen. Luin jostain, että nykypäivän menossa pitäisi välillä vähän pitkästyä ja tylsistyä. Sitä tuli kyllä harrastettua kiitettävästi pienestä puuhailusta ja hyvästä kirjasta huolimatta. Lepäily on mukavaa, mutta rajansa kaikella. 

Nyt on edessä pikkupätkä arkieloa jonka aikana toivon pääseväni takaisin juoksukuntoon, ja sitten lähdenkin reissuun! Pääsen vihdoin kokemaan alppifiiliksiä retkeilypalveluihin liittyvän opintomatkan varjolla. Lupaan kirjoitella aiheesta vielä lisää ennen reissua ja julkaista paljon kuvia ja juttua paikanpäältä Instagramiin.



Kannattaa laittaa seurantaan https://www.instagram.com/luontoloinen/




Lue lisää

Vaelluspäivän eväät - mikä on tarpeeksi?

Puolilaiskan naisen päivän retkieväät ylävasemmalta: lounaaksi valmisnuudeleita, kulkuevääksi kaksi suklaapatukkaa ja pieni pussi pähkinöitä, aamupalalle ja lounaalle leipää (voita leivälle ja ruuanlaittoon), kolmen hengen vaellusjengin iltaruoka ja 60 g aamupalapuuroa taateleilla. 


Moniko on kuullut tarinan meidän eväsköyhästä reissusta Islannin eristäytyneelle Hornstrandirin niemelle? Just se reissu, jonka jälkeen mies on alkanut seurata vaelluseväiden riittävyyttä ja "auttamaan" päivien laskemisessa? Arvaatte varmaan kuinka matkalla kävi; eväät loppui kesken... 

Vaellusmuonan riittävyyden oppii oikeastaan vain kokeilemalla. Tulee tehtyä paljon niitä reissuja, joilta kantaa puoli rinkallista eväitä kotiin ja ihmettelee että kuinka kuvittelin syöväni nämä viikossa? Ja ehkä myös niitä retkiä, kun nuoleskelee pähkinäpussin pohjaa ja haaveilee ruuasta. Ja herää yöllä mahan surkeaan murinaan kun odottaa malttamattomana sitä liian pientä aamupuuroannosta. 


Mikä sitten on tarpeeksi? Se on toki yksilöllistä, mutta näillä minä menen: 


  • Aamupalaksi vedän 60 g puuroa, johon on pilkottu pari taatelia, siemeniä, maitojauhetta ja suolaa. Aamupalan kaverina menee vielä siivu tai pari leipää juustolla ja voilla sekä kuppi kahvia. 
  • Kulkueväinä syön pähkinöitä ja päiväksi on varattu pari suklaapatukkaa.
  • Lounaalla syön helppoa ja nopeaa, eli joko omatekoisen keiton, valmisnuudeleita tai joskus harvemmin pussiperunamuusia ja vaikkapa tonnikalapussin. Myös lounaalle on varattu siivu tai pari leipää.
  • Iltaruuaksi vedellään jotain itsekuivattua gurmeeta, eli esimerkiksi bataatti - kikhernecurryä. Iltaruualla en enää kaipaa leipää tai muita lisukkeita, sillä annoskoot on Reilun Miehekkäät.
  • Joskus harvoin syödään myös jälkkäriä, mutta yleensä ilta päättyy päivän pähkinäpussin tyhjentämiseen ja vesikupposeen.
Vaeltaessa kaloreita voi huveta jopa 6000 per päivä, eli ruokaa saa tosissaan vedellä että kone pysyy käynnissä. Naisella normaalimäärä on kesällä noin 4000 kalorin luokka, mutta tässä on toki eroja niin vaelluspäivän kuin henkilön itsensä suhteen.

Runsaskalorisia ja kevyitä pähkinöitä ja siemeniä kannattaa suosia mikäli ne vain maistuvat, sillä niistä saa paljon hyvää energiaa. Missään nimessä ei kannata lähteä pihistelemään ruuan suhteen, vaan höylätä sitä voita kunnon kannikka leivän päälle ja mihin vain suinkin saattaa. Kalorit on kavereita.



Tiedän ihmisiä, jotka lähtevät vaellukselle "diettaamaan", eli laskevat kalorit tarkoituksella alakanttiin. Toki on mahdotonta saada ruualla katettua 6000 kalorin päiväkulutusta, mutta kyllä minusta on kivempi liikkua mahdollisimman runsailla eväillä mieli ja keho skarppina. Nälkäisenä ja uupuneena sattuu helpommin vahinkoja, ja vaelluksesta nauttiminen voi olla hankalaa. 


Palataan vielä siihen Islannin reissuun. Oltiin siis siellä Hornstrandirin niemellä jonne vene meidät jätti. Ruokaa oli ostettu rinkkaan veneen lähtökylästä Isafjördurista, ja kepein askelin keikuttiin ensimmäiseen telttapaikkaan. 

Oispa ruokaa... 


Muistaakseni seuraavana tai sitä seuraavana päivän aikana meille selvisi, että viiden vaelluspäivän sijaan meillä oli ruuat vain neljälle. Ja vene hakisi meidät vasta sen viiden vaelluspäivän jälkeen eri poukamasta. Mahtavaa.

No nälkähän siinä tuli, kun lähdettiin jakamaan päiväannoksia ja syötiin jo valmiiksi tiukista eväistä vain puolet. Ja ei, en ollut ottanut sitä varapäivän ruokaa mukaan, koska olin ajattelematon ja halusin säästää rinkan painossa. Näemmä tuli säästettyä vähän enemmän mitä ajattelin. 

Reissusta selvittiin ongelmitta joskin mahat murisivat melkoisesti viimeisenä päivänä. Tästä opin, että sitä ruokaa kannattaa varata aina vähän enemmän painosta huolimatta. Ikinä ei tiedä mitä voi sattua, joten ylimääräisiin reissupäiviin on syytä varautua. 


Vatsa täynnä hyvää ruokaa - vaeltaminen on helppoa! 



Millaisilla eväillä sinä vaellat? 

Lue lisää

Vaellusruokaa: mausteinen bataatti - kikhernecurry


Bataatti - kikhernecurry


2-3 annosta


Ainesosat: 

Kuivattavat:

1 keskikokoinen bataatti
2-3 porkkanaa
1 paprika
250 g miniluumutomaatteja
1/2 parsakaali
1 tlk kikherneitä valutettuna
100 g fetaa/halloumia

Mausteet:

1-2 rkl sipulirouhetta (tai 1 kuivattu sipuli)
1 tl valkosipulirouhetta (tai 2 kuivattua valkosipulinkynttä)
1 rkl kuivattua tomaattipyreetä
reilu loraus oliiviöljyä
2 rkl kookosjauhetta
1 rkl raakaruokosokeria (tai muuta mekeutusta)
1 tl chiliä
1 rkl curryjauhetta
1 tl juustokuminaa
1 tl korianterinsiemeniä
1 tl kurkumaa

suolaa maun mukaan

Huom! Voit myös käyttää valmista currymausteseosta, esim. Santa Marian Curry masala (älä käytä koko pussia). Lisää kuitenkin kuivattu kookosjauhe erikseen ja suolaa maun mukaan. 

Lisäksi:

2 rkl oliivöljyä


Valmistus:



Kuivaaminen 

Pilko bataatti pieniksi noin 2 cm x 2 cm lohkoiksi tai muuhun pienehköön muotoon. Laita bataatit hetkeksi kiehumaan kuumaan veteen, jotta ne hieman pehmenevät. Älä keitä niitä kuitenkaan täysin kypsiksi, että ne pysyvät kasassa. Tee sama käsittely myös porkkanoille, mutta huomioi että niissä on hieman pidempi keittoaika. Pilko parsakaali pieniksi nupuiksi ja ryöppää ne nopeasti kuumassa vedessä. Pilko paprika pieniksi kuutioiksi tai suikaleiksi. Puolita miniluumutomaatit. Huuhtele ja valuta valmiiksi kypsät kikherneet. Murusta feta leivinpaperin päälle.

Nyt olet valmis kuivattamaan ainesosia. Juureksissa ja kasviksissa olen käyttänyt kuivurissa 50 asteen lämpötilaa. Uunissa käy sama lämpötila, kunhan luukku on raollaan. Kuivausaika riippuu monesta tekijästä, kuten ilmankosteudesta, mutta useampi tunti siinä menee. Levitä kuivattavat ainesosat ohuelti laajalle alalle ja vältä klimppejä. Sekoittele välillä kuivaamisen aikana. Kasvikset ovat valmiita, kun ne ovat kovia/sitkeän oloisia. Voit maistaa niitä todetaksesti tämän. Fetalle sopii sama 50 asteen lämpötila, ja valmiina se on rouskuvaa.

Kun kuivaaminen on tehty voit laittaa kaikki kuivatut ainesosat samaan minigrip-pussiin. Kannattaa ottaa hieman reilu pussi, jotta voit tarvittaessa liottaa ruokia myös siinä. Mausteet olen tykännyt pistää omaan pikkupussiinsa (jos en käytä valmista sekoitusta), jolloin niitä voi hetken kuullottaa öljyssä ennen muiden ainesten lisäystä. Mutta tämä on ihan hifistelyä, voit lisätä mausteet myös kuivattujen ainesten sekaan.

Kuivattuja ruokia minigrip-pusseissa

Valmistus




Lisää kuivattujen ainesten sekaan kylmää vettä niin paljon että ne peittyvät. Voit liottaa niitä joko minigrip-pussissa tai kattilassa. Mitä pidempi aika sen parempi, eli ainakin pari tuntia jos malttaa. Laitamme itse monesti iltaruuan jo lounaalla/iltapäivän tauolla likoamaan tupla-minigrippiin, jolloin leirissä ei tarvitse odotella ruokaa.

Jos haluat, voit kuullottaa mausteet kattilassa öljyssä ennen kuivattujen ainesten lisäämistä. Tai mennä helpoimman kautta, ja kipata vain kaiken kerralla kiehumaan. Kuumenna ruoka kiehuvaksi ja keitä kunnes kaikki ainesosat ovat pehmenneet. Lisää tarvittaessa vettä. Nauti!



Huom! Suosittelen lukemaan kuivaamisesta tämän. 



Mikäli haluat nopsaan tiedon uusista julkaisuistani klikkaa "tykkää" -nappia Luontoloinen Facebookissa. 


Minut löytää myös Instagramista. 


Lue lisää

Retkiruokaa: Porkkana - linssisosekeitto


Tää on muuten kova! Porkkana-linssisosekeitto on meidän arkiruokaa, ja kokeilin kuivattaa sitä myös vaellusmuonaksi ruokatermarista nautittavaksi. Todella toimiva ja maistuva kokonaisuus, joka on nopea valmistaa, vie vähän tilaa ja helppo nauttia. Kannattaa ottaa kokeiluun kotosallakin!


Porkkana-linssisosekeitto


Ainekset (2-4 annosta)


1 kpl sipuli
3 kpl valkosipulinkynttä
6 kpl porkkana (350 g)
1 rkl tuoretta inkivääriä (raastettuna)
1 tl kurkumaa
1 rkl curryjauhetta
2 tl punaista currytahnaa
1/2 tl jauhettua korianteria
6 dl vettä (tai sen verran että ainesosat juuri peittyvät)
2 rkl kasvisfondia
2 dl punaisia linssejä (kuivatavaraa) 
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria

1 prk kookoskermaa


Valmistus

Kuori kasvikset. Hienonna sipulit, paloittele porkkanat ja raasta inkivääri.

Lisää kattilaan pari ruokalusikallista vettä ja kuumenna hetki mausteita (kurkuma, inkivääri, curry, currytahna, korianteri) vesitilkassa ja lisää sitten sipuli ja valkosipuli ja porkkanat. Kuullota pari minuuttia.

Lisää vesi, fondi ja linssit. Laita vettä vain sen verran, että aineosast peittyvät. Parempi lisäillä vettä ruuanlaiton edetessä tarpeen mukaan jotta ruuasta tulee mahdollisimman paksua. Se helpottaa kuivaamista. 

Keitä kunnes porkkanat ja linssit ovat kypsiä. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää kookoskerma.

Soseuta keitto. Levitä sose leivinpaperin päälle uuninpelleille siten, että keittoa tulee n. 1-2 cm vahvuinen kerros. Laita uuninpellit mielellään kiertoilmauuniin (ilmankin pärjää) ja pönkää luukku raolleen. Säädä uuni 60 asteeseen ja kuivaa kunnes levy on rapsakka. Voit kääntää ja rikkoa levyä kuivatuksen edetessä.

Kun levy on kuivannut rapsakaksi laita palat (kannattaa kuivata pienissä erissä) monitoimikoneeseen ja riko jauheeksi. Annostele jauheesta 2-4 annosta minigrip-pusseihin. 

Retkellä lisää aamulla pussillinen jauhetta tavallisen termariin tai ruokatermariin ja vettä perään. Annostelu on hieman fiiliksen mukaan, mutta puoli litraa vettä on varmaan passeli. Lounasaikaan nauti keitto suoraan termarista leivän kera. 






Mikäli haluat nopsaan tiedon uusista julkaisuistani klikkaa "tykkää" -nappia Luontoloinen Facebookissa. 


Minut löytää myös Instagramista. 

Lue lisää

Reipas ulkoiluviikonloppu


Onnistuin pitäytymään levossa koko viikon ja nujersin matkoilta tuliaisiksi saadun flunssan lopullisesti. Viikonloppuna teki sitten mieli vähän irrotella, ja perjantaisen grillaussession energisoimana lähdimme lauantaina melomaan.

Kajakkien vuokraus onnistui kätevästi Kokkolan Ladun kautta, joilta löytyy sekä yksiköitä että kaksikoita ja vuokrahinta on vain 7 €/pv! Kajakkien kuljetuskärry sattui olemaan menossa, mutta onneksi saimme tutulta kattotelineet lainaan ja kuljetus onnistui Volvon katolla.


Lähdimme melomaan Öjasta, sillä vuokraaja itse asui siellä ja homma sujui näin logistisesti näppärämmin. Kuljetimme kajakit Öjan uimarannalle kyläkoulun viereen ja siirsin auton tien toisella puolella olevalle parkkialueelle. Hirveä määrä evästä kajakin kyytiin ja menox! Rannalta oli tosi hyvä lähteä, vaikka uimapuomin ylitys vaatikin pientä vauhdinottoa ja taiteilua.

Ilma oli tosi lämmin ja tarkeni hyvin t-paidalla ja pelastusliiveillä. Merellä kävi pieni tuuli, joten hylkäsimme alkuperäisen suunnitelman meloa Remmargrundetin laavulle ja suuntasimme kajakit Öjan "sisäjärville" Klubbvikenin kautta aina Bjenögloppetin perukoille saakka. Kokkolan melontakartta (myytävissä esim. Kokkolan Matkailussa 10 €:n hintaan) oli todella kiva lisäapu reittisuunnitteluun ja Tyvek-materiaali mahdollisti kartan selailun ja säilyttämisen kajakin päällä.





Rantauduimme pienelle kalliosaarelle nauttimaan lämpimästä kelistä ja syömään eväitä. Meillä oli mukana trangia jolla kokkasimme kesäkeittoa (nam!) uusista perunoista, tuoreista herneistä, kukkakaalista ja naattiporkkanoista. Aivan sairaan hyvää..

Ruokaa oli tuttuun tapaan ihan liikaa ja keitimme päälle vielä kahvit. Hetken joutui lepäilemään että jaksoi taas nousta kajakin kyytiin ja jatkaa melomista. Paluumatkalla tuuli nousi sen verran että hylkäsimme jatkoaikeet ja käännyimme takaisin kohti Öjan uimarantaa. Rannalla olikin sen verran porukkaa että otimme vain nopeasti kajakit kantoon ja lähdimme kotia kohti. Uimareissu jäi nyt tekemättä mutta muuten päivä oli ihan täydellinen!







Sunnuntaina olikin sitten pyöräilypäivä ja lähdettiin heti aamupalan jälkeen kelaamaan Ridantietä Kälviän kautta kohti Miekkojaa, ja Kunkaantietä pitkin Karhukorvenjärvelle jossa pidettiin ensimmäinen tauko. Banaania syödessä vilkaisin Geokätköilysovellusta ja totesin että täällähän on kätkö! Ei muutakuin kypärät ja pyörät sivuun ja ryömimään pitkin poikin maastoa kätköä etsien. Löytyihän se viimein ja tyytyväisinä jatkoimme soratietä pitkin eteenpäin.







Matkalla piti napata vielä toinen kätkö ja hetken pohdittuamme käännyimme vasemmalle Luikuntielle kohti Lohtajaa. Tulee sitten hiukka pidempi lenkki! Lohtajan Suoramyyntihallilla pidimme pullan (tai kahden) mittaisen tauon. Kasassa oli hiukka vajaa 50 kilometriä ja jaloissa riitti vielä virtaa. Poljimme pienen pätkän valtatie 8:n reunaa ja käännyimme sitten soratielle Karjasuota kohti. Karjasuontieltä koukkasimme Viirretielle josta löytyikin hirvittävä vastatuuli. Hiukka alkoi jo hapottaa mutta onneksi pääsimme tuulensuojaan käännyttyämme Kunkaantielle. Sillä pysyimmekin aina Kajaanintiehen saakka ja palasimme samaa reittiä kotiin kuin tulimmekin.




Kilometrejä kertyi yli 100 ja sehän vasta tuntuikin istumalihaksissa ja hartioissa. Viisas aloittaa aina vähemmällä. :D Tälle kesälle ei ole tullut kovin paljoa pyöräilykilometrejä mutta vielähän tässä ehtii.

Olen kyllä ihan koukussa tuohon geokätköilytouhuun ja odotan malttamattomana seuraavaa kätköilyreissua. Moni vastaava laji käy  hetken pinnalla ja häviää taas, mutta kätköily on kyllä ollut kauan suosittua ja moni tuttu harrastaa sitä. Oletko testannut? 

Lue lisää

Helppo ja maistuva retkipuuro

Aamupuuro on jokapäiväinen herkku myös vaelluksella. Olen vuosien varrella kehitellyt omaan suuhuni maistuvimman retkipuuron, joka uppoaa aamusta toiseen ja antaa energiaa. Resepti on varsin yksinkertainen ja sitä voi lähteä varioimaan itselle mukavaksi.


Taatelinen herkkupuuro vaellukselle


50 g (tai haluttu määrä) isoja kaurahiutaleita
1 rkl maitojauhetta
2 rkl suosikkipähkinöitä/siemeniä vähän rouhittuna
2 rkl pienittyjä taatelinpaloja
pieni ripaus suolaa

0,5 litran minigrip-pussi

Mittaa minigrippiin puurohiutaleet (ne isot on niin paljon parempia), maitojauhe, rouhitut pähkinät, pienityt taatelinpalat ja ripaus suolaa. Valmista!

Reissussa vaan kumoat puuropussin kulhoon ja kaadat vettä päälle&annat tekeytyä hetkisen. Minigripit kannattaa säästää ja pestä reissun jälkeen niin ne voi uusiokäyttää eikä synny turhaa jätettä. Mukavia puurohetkiä!


Valmiit puuropussit kauniisti rivissä.







Lue lisää

Mitä löytyy liikkujan lautaselta

Jos laittaisin itseni johonkin ruokavaliokategoriaan olisin varmaankin pescovegetaristi. Syön kananmunia, maitotuotteita ja kalaa, mutten esimerkiksi kanaa tai punaista lihaa. Äyriäiset menee samoten kaikki muut nilviäiset. Mieheni kuvailee ruokavaliotani siten että en syö mitään millä on keuhkot. :D 

En ole kasvissyönnin suhteen mikään hienohelma vaikka olenkin elänyt siihen tyyliin yli puolet elämästäni. Kokkailen sujuvasti jauhelihat ja paistan kanat jos on tarvetta, mutta makutakuuta en anna. Pienin myös koirien jauhelihalevyt, käsittelen hirvenrääppeet, pilkon maksan ja pienin vaikka lehmän jos sille on tarvetta.



Voin ihan rehellisesti sanoa että tykkään kasvisruuasta. En osta vihanneksia, juureksia ja hedelmiä vain pakosta, vaan ne on oikeasti se maistuvin osa ruokavaliota. Yleensä asioidaan halpakauppa Lidlissä jossa ostoskori täyttyy pääosin hevipuolen jutuista. Viikon ostokset tulee tehtyä yhdellä kertaa ja muuten haettua lähinnä täydennystä. 

Kauppaan menee noin 100 euroa viikossa kahden hengen taloudessa plus miinus parikymppiä, mihin on laskettu kaikki muutkin tarpeet kuten pesuaineet ja leivinpaperit. Summa ei ehkä ole pienin mahdollinen mutta tämän verran me ollaan valmiita sijoittamaan jokapäiväiseen hyvinvointiin. Ei enää kiitos niitä opiskeluajan alle 50:n euron viikkobudjetteja..

Syön mieluiten puhdasta, prosessoimatonta, tuoretta, lähellä tuotettua ruokaa. Mutta let's face it; aina se ei ole mahdollista.


 Ostan lähiruokaa, suomalaista ja luomua kun se on mahdollista. Aina ei talousrahat riitä tai luomuvaihtoehto näyttää kulahtaneelta joten silloin mennään jollain muulla. On kiva ajatella että edessä napottava ruoka-annos on mahdollisimman puhtaista aineista kasattu ja tuotettu jossain lähellä. Kokkolassa toimii aktiivinen Reko-lähiruokaryhmä josta saa esimerkiksi ulkokanan luomumunia.


Mitä lautasella nyt 


Meillä on miehen kanssa meneillään ruokavalion parannus ja ollaan syöty muutama viikko melko tarkasti. Nyt menee melkoiset määrät kasviksia ja hedelmiä sekä marjoja, pähkinöitä, siemeniä täysjyväviljoja, puhtaita proteiineja ja hyvinvointia tukevia vitskuja. Herkkuja tai alkoholia ei nautita lainkaan ja napostelu pidetään minimissä. Vedenjuonnin kanssa minulla ei ole koskaan ollut ongelmia, mutta siinäkin on aina pientä parannettavaa.

Tarkoituksena olisi saada optimaaliset energiat ravinnosta ja kenties muutama kilo karistettua pois jalkojen päältä kevään ultramatkaa ajatellen. Paria kiloa enempää ei ole tarvettakaan tiputtaa, sillä olen melkoisen tyytyväinen nykyiseen painoon jo nyt.  Miehellä taasen tuppaa syömiset jäämään liian vähiin runsaaseen liikuntaan nähden, joten hänellä tämä on puhtaasti syömiskuuri terveellisellä ruualla ja toivottavasti sekä energiatasot että paino vähän nousisi. :) Mistään kitudieetistä ei todellakaan ole kyse, vaan ruokaa saa ja pitää syödä paljon että elimistölle riittää energiaa kaikkeen tarpeelliseen. Erityisesti juoksija tarvitsee niitä hiilareita energialähteeksi.

Ruokarytmitys menee kutakuinkin:

6:00 aamupala
9:00 kahvi ja pieni välipala
11:30 lounas
14:00 välipala
(banaani ja salipalkkari)
17-19:00 iltaruoka
21:00 iltapala

Ruokarytmi on tuollainen oikeastaan poikkeuksetta oli sitten kiristely päällä tai ei. Aamupuuro on ehdoton must ja tykkään syödä usein jotta verensokerit pysyy tasaisena. Tässä vielä yhden päivän ruuat kuvina:



Minun ideologiaani sopii hyvin 80/20 -ajattelumalli, eli kun pääosan viikosta syö terveellisesti ja riittävästi kunnollista ruokaa, niin niitä herkkujakin voi syödä hyvällä omallatunnolla. :)





Miltä teidän lautasenne näyttää?  



Lue lisää

Maailman paras pannupitsa

Lupasin Instagramin puolella kirjoittaa ohjeen ihan huippuhyvän pannupitsan valmistukseen. Varoituksen sanana että olen kokkina melko suurpiirteinen, joten resepti voi vaatia tuunausta. :) Resepti toimii hyvin myös tuplattuna mikäli haluaa tehdä kaksi pitsaa. Yhdestä pitsasta tosin riittää kahdelle vallan mainiosti! 



Pannupitsa irtopohjavuokaan:

Pohja:
2dl vettä
1/2 pussia kuivahiivaa
0,5 tl suolaa (tai enemmän jos haluaa)
1 tl sokeria
n. 4 dl vehnäjauhoja
1 rkl oliiviöljyä

Kastike:
oliiviöljy paistamiseen
1 iso sipuli
1 tölkki tomaattimurskaa
3 rkl tomaattipyreetä
sokeria
suolaa
mustapippuria
tuoretta basilikaa

Täyte:
1 pallo mozzarellaa
1 dl pinjansiemeniä
1-2 tomaattia
pari desiä tuoreita herkkusieniä
paholaisenhilloa maun mukaan
2 dl juustoraastetta
ruukullinen rucolaa

Lämmitä vesi mikrossa hieman kädenlämpöistä kuumemmaksi. Lisää kuivahiiva, sokeri ja suola ja ala lisätä vehnäjauhoja puuhaarukalla sekoittaen. Lisää öljy ja vaivaa loppuun käsin. Taikinasta tulee melko löysä mutta sitä ei pidä säikähtää. Peitä taikina liinalla ja anna kohota kaksinkertaiseksi.

Laita uuni kuumenemaan niin kuumaksi kuin saat, vähintään 250 astetta. Ritilä saa olla puolivälissä uunia.

Valmista tässä välissä tomaattikastike kuullottamalla sipulit oliivöljyssä kunnes pehmenevät. Lisää tomaattimurska ja pyree. Mausta sokerilla, suolalla ja mustapippurilla, ja anna hautua kunnes neste häviää. Lisää lopuksi maun mukaan tuoretta basilikaa.


Ota irtopohjavuoka ja öljyä se kauttaaltaan oliiviöljyllä. Kumoa taikina vuokaan ja painele öljytyillä sormilla se pohjalle ja reunoille niin ylös kuin saat. Ideana on että pohja muodostaa "kupin" täytteille ja tämä voi vaatia hieman työstämistä. Pehmeästä taikinasta tulee kuitenkin kuohkea pohja.



Täytä pitsa aloittamalla kastikkeesta. Lado tomaattisiivut ja sieniviipaleet kastikkeen päälle, ja lisää sitten mozzarellaviipaleet ja pinjansiemenet. Valuta sitten maun mukaan paholaisenhilloa ja lisää juustoraaste. Paista uunissa kunnes juusto on kauniin ruskeaa, ja lisää lopuksi vielä runsaasti rucolaa annoksen päälle.






Seuraa Instagramissa/Facebookissa
Lue lisää
Tilaa: Blogitekstit (Atom)

Instagram

Luontoloinen. Theme by BD.