Mitä meneillään

Kesä on ollut todella vilkas ja täynnä kivoja yllätyksiä ja ohjelmaa. Viimeisin kuvio liittyy yhteistyöhön aivan ehdottomasti kovimman retkeilytarvikefirman Varuste.net :n kanssa. Olin ihan fiiliksissä mahdollisuudesta lähteä yhteistyöbloggaajaksi heidän kanssaan ja tulette varmasti kuulemaan tästä asiasta lisää myöhemmin. Tulemme mm. tarjoamaan lukijoille mahdollisuuden ostaa alennettuun hintaan suosikkivarusteitani eri harrastuksiini liittyen. Miltäs kuulostaa?


Suunto Ambit3-sporttikello testissä.
Olen myös testaillut Suunnon Ambit3 -sporttikelloa yhteistyössä Takomorunnersin kanssa. Kello on todella tyylikäs ja tarkka, ja olen tykästynyt siihen kovasti. Julkaisen kellosta tarkemman testiraportin parin viikon päästä.



Järjestin ensimmäisen Takomon yhteislenkin Kokkolassa 3.7, ja vaikka osallistujamäärä rajoittui viiteen reissu oli oikein onnistunut. Teemana oli polkujuoksu ja kävimme kiertämässä Öja marketilta lähtevän Knivsundin ulkoilureitin (10 km) rennolla tahdilla. Polku oli kivan monipuolinen ja ilma oli viileä ja ihanan happirikas. Seuraava lenkki (12 km) on sovittuna reilun viikon päähän ja kiertää myöskin Öjan hienoissa maisemissa. Tuu mukaan! 

Takomorunners yhteislenkki Kokkolassa 17.7 kello 10:00.
Tarkemmat tiedot kuvaa klikkaamalla



Ollaan treenattu noin kerran viikossa yhdessä Arctic Challenge -parini Marian kanssa ja vähänkö meillä on ollut hauskaa (ja kamalaa). Treenit on olleet monipuolisia ja hulluja yhdistelmiä mäkivedoista renkaanpyöritykseen ja viime viikon teemana oli vesileikit vaatteet päällä pöllin kera. Välissä tehtiin tietenkin kyykkyjä, maveja, juoksupyrähdyksiä, leukoja ja dippejä. Eiköhän sitä kohta ala olla lähes kaikki eteen tulevat esteet testattuina ja päästään tositoimiin Leville. 



Heinäkuussa on siis edessä Arctic Challenge -esteratakisa Levillä ja heti viikko sen perään Tampere Countyside Maraton. Elokuussa on tarkoituksella vähän väljempää sillä ollaan miehen kanssa aikataulutettu meidän ensimmäinen täyspitkä maraton elokuun loppuun Kokkolan venetsialaismaratonille. Syyskuussa onkin sitten taas ohjelmaa kun osallistutaan Salamajärvi Trailrunille minun suosikkimaastoissani Salamajärven kansallispuistossa ja vedän samoissa maastoissa Lakeuden rekikoiraharrastajien retkeilykurssin viikkoa ennen sitä. Lokakuun alussa on syksyn pääkoitos eli Vaarojen maratonin 43 kilometrin matka. Se kuulkaas hirvittää ihan tosissaan! 




6 kommenttia

  1. Onpa hyvää pöhinää ja tosi kivoja suunnitelmia! Kolin maastot ja erityisesti polun haasteellisuus saa nöyräksi ajatellen vaarojen maratonia, mutta taatusti huikea kokemus!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän Kolin reissu vaikutti aivan ihanalta! :) Veikkaan että meidän reissusta tulee varmasti ikimuistoinen mutta siitä ihanasta ei vielä tiedä. Vaellukselta muistan että se ryläys ainakin oli melko haasteellinen.

      Poista
  2. Yksi kysymys.

    Miksi???

    Miknkä takia liikuntaa pitää harrastaa verenmaku suussa?

    Kaikkea on nähty ja iän myötä koettu,ja uskallankin kysyä mitä pitää yrittää itselleen todistaa?

    Kuitenkin kaikkea hyvää toivottaen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on sitä itsensä haastamista mistä saa hyvät fiilikset. Mihin kaikkeen sitä pystyykään kun tahtoa löytyy ja toisaalta nauttii uusien asioiden kokeilemisesta. Välillä se on verenmaku suussa ja hurmio päällä menemistä ja välillä rauhallisia lenkkejä koirien kanssa.

      Toivon mukaan löydät itse iloa muista asioista. :) Kaikkea hyvää toivottaen myös täältä.

      Poista
    2. Musta tuntuu että Sinin "kamalaa" tarkoittaa sitä, että hikoiluttaa ja ponnistus tuntuu pohkeista takaraivoon, mutta se on hyvä, ihana tunne. Se on samanlainen tunne kuin jos töissä teet oikein tehokkaan päivän ja saat paljon aikaiseksi, tai pinnistät suursiivouksen. Sen päätteeksi on mahtavaa käydä saunassa, syödä oikein hyvin ja vaan relata. Ja vaikka välillä tekee semmoisia, niin ei ole silti mitenkään väärin siivota pikkuhiljaa tai tehdä töitä rauhallisemmin.

      "Luontoloikka" voi toki korjata jos mulla on ihan väärä käsitys. :)

      Poista
    3. Juurikin näin. :) Se on niin päivästä kiinni mitä kaipaa milloinkin mutta yleisesti ottaen olen kyllä aina nauttinut siellä "äärirajoilla" käymisestä. On hienoa tuntea onnistuvansa ja pystyvänsä! Haastava tunturivaellus talviolosuhteissa saa samanlaisen endorfiilipöllyn liikkeelle. Myrskytuulessa kun kuljet päivän ja pystytät sitten illasta teltan ja ryömit sinne makaamaan niin ai että. :)

      Poista

Instagram

Luontoloinen. Theme by BD.