Ihana kesä
Monta ihanan viileää ja raikasta päivää on kulunut viimeisimmästä blogikirjoituksesta. Ollaan ehditty käydä Lemmenjoella nauttimassa ötökkävapaasta joskin märänpuoleisesta vaelluksesta ja vielä olisi ainakin yksi reissu tuloillaan tälle vuodelle. Ajankohta on lokakuun puolivälissä ja määränpääksi ollaan kaavailtu Haltia, eli pakkastelttailua odotettavissa. :)
Kesä on mennyt aivan huikean kivasti ja keväällä asetetut tavoitteet on toteutuneet varsin hyvin joskin lajikattaus on ollut vähän erilainen mitä suunnittelin. Olen osallistunut elämäni ensimmäiseen pyöräilykisaan (Arvon kuntoajot) Kälviällä ja estejuoksutapahtumaan (Extreme run) Oulussa. Tavoitteena olisi pinkaista puolimaraton Venetsialaisina ja syyskuulle olen ilmoittautunut Peuranpolulla järjestettävään maastojuoksukisaan. Lokakuussa odottaakin se tosikoitos, kun juoksen Vaarojen maratonilla 15 km matkan. Saapa nähdä onko ensi vuonna edessä se täyspitkä.
Muuten on tullut touhuttua koirien kanssa, pyöräiltyä ahkerasti töihin ja - hieman outona kesäharrastuksena - käytyä paljon kuntosalilla. Jotenkin nyt liikunta maittaa kun ei ole niin turkasen kuuma. On sitä kahvakuulaakin tullut heiluteltua pihalla kun sää on sallinut. Voisko aina olla tällainen kesä? Ehkä vähän vähdemmän sadetta?
Ajankäytön hallinta
Keskustelin retkikaverini kanssa aiheesta kiire. Kun ei ehdi, ei kerkiä, aika valuu hukkaan, pitäis ja oispa kiva. Tein sellaisen lupauksen, että tänä kesänä aion ehtiä. Jääkööt sitten pihan kitkemiset vähemmälle, sillä tämä kesä on omistettu nautinnolle ja hikoilulle. Elämä on liian lyhyt jossittelulle. Tulkoot sitten, täällä jo odotellaan.
|
| Juoksemaan. |
 |
| Melomaan. |
 |
| Kiipeilemään. |
 |
| Vaeltamaan. |
 |
| Uimaan. |
 |
| Suunnistamaan. |
 |
| Pyöräilemään. |
Terveisiä Kebnekaiselta!
... tai ainakin sen juurelta. Ruotsin korkein jäi tällä kertaa valloittamatta, mutta muuten hihtovaellus Ruotsin jylhään vuoristomaisemaan onnistui yli odotusten. Säät vaihtelivat lumimyrskystä auringonpaisteeseen ja reittivalinnoissa riitti haastetta. Sain paljon itsevarmuutta siitä minne kaikkialle ahkion kanssa voi mennä, ja millaisessa kelissä voi hiihtää (vaikkei olisi pakko). Asiat itsessään olivat tuttuja, mutta koin euforisen rentoutumisen tunteen kun ei tarvinut stressata aikatauluja tai reittivalintoja. Alkumatkasta en edes tiennyt mitä reittiä ollaan kulkemassa. :P
Reissukuvaus ilmestyy Reissuja -kansioon kunhan ehdin kaivaa retkipäiväkirjan eteeni. Haluan vielä kiittää meidän ihanaa retkiporukkaa. Teitte tästä reissusta onnistuneen. :)
Seuraa Instagramissa/Facebookissa
Reissua pukkaa
Pari iltaa on mennyt taas pakkaillessa, ja sitäkin pidempään ruokia kuivatellessa ja kasaillessa. Flunssat sun muut vaivat on yrittäneet lannistaa, mutta nyt voi jo kohtuullisella varmuudella todeta että Kebnekaise siintää näköpiirissä! Huomenna hyppään bussiin kukonlaulun aikaan ja köröttelen Ouluun odottamaan loppudelegaatiota eteläisestä Suomesta. Siitä ajelemme pohjoiseen, ja torstaina valjastamme itsemme ahkioiden eteen ja marssi Kebnekaisen ympäri voi alkaa. Maastossa olisi tarkoitus olla viikko, ja passelisti pääsiäislomat pehmentävät pudotusta arkeen.
|
| En aio palella. ;) |
Fiilikset on odottavat ja hassun vähästressiset. Tähän mennessä olisin ehtinyt monta kertaa muuttaa reittisuunnitelmia ja jännittää kaikki mahdolliset ja mahdottomat skenaariot läpi. Eli jos olet retkiporukan pinko ja haluat rentoutua, lähde toki valmiiksi pureskelluille reissuille. ;)
 |
| Ruokailuhuoneen jättisuuri pöytä tärkeimmässä tehtävässään. |
Tälle reissulle en tainnut hankkia muita varusteita kuin mononsuojukset (oli jo muutenkin ostoslistalla) ja nousukarvat (sama homma). Reissuun lähtee vaatteita, nukkumahommat, sälää, ruokaa sekä hiihtimet. Reissunjärjestäjä tarjoaa teltat, ahkiot ja keittiövälineet.
Kohta pääsee toteuttamaan sitä "pyhää kolminaisuutta":
Unta
Liikuntaa
Ruokaa
Toista
Muutama kuva auringonpimennyksestä
|
| Versio 1. Kännykkäkamera ja pilviverho |
 |
| Versio 2. Kännykkäkamera ja hitsauslasi |
Seuraa Instagramissa/Facebookissa
Ristinevan pyrähdys
Bongaus Kokkolan uudesta ulkoilukartasta: Ristinevan soidensuojelualue, josta pitäisi löytyä laavu! Ja huikeat 5 kilometriä meiltä. Äkkiä googlettelemaan, ja Kokkolan kaupungin nettisivuillekin oli päivitetty kuva laavusta (löytyy kun selaa sivua alaspäin). Laavu sijaitsee aivan ihastuttavalla paikalla pienen Ristilammen rannalla Kehäkankaan rinteessä. Kehäkangas nousee melko korkeaksi saareksi avoimen suolakeuden keskellä.
Vieraskirjan mukaan lammelta löytyy laituri ja siinä on mukava pulahtaa uimaan kesäpäivinä. Kalasteltukin siinä on, mutta saaliista ei ollut mainintoja. :)
Jätettiin auto metsäautotien kääntöpaikalle ja tehtiin lähestymismarssi laavulle toisesta päästä Ristinevaa. Varusteina meillä oli 1xtunturisukset + ahkio ja 1xlatusukset + reppu. Kuorma oli kevyt ja hyvä näin, sillä maasto oli lumen vähyydestä johtuen aika hankalaa.
Mittari näytti +2 astetta ja välillä piskotti vettä. Kun päästiin suolle alkoi kulkukin vähän helpottua vaikka enemmän hiihto muistutti suksikävelyä kuin rivakkaa sivakointia. Suolla oli hiljaista eikä nähty merkkejä muista kulkijoista tai eläimistä.
Laavu sijaitsi hienolla paikalla rinteessä Ristilammen tuntumassa. Puusto peitti osin näkymää suolle, mutta kuvittelisin että kesällä olisi mukava istuskella lammen rannalla ja katsella avointa suomaisemaa.
Nukuttiin makoisat unet melko lämpimässä kelissä. Lämmitettiin vain pikaiset puurovedet bensakeittimellä ja kiritimme pikamarssia autolle sillä päivällä piti olla jo jossain ihan muualla. Joskus tuntuu että nämä reissut saa oikein varastaa muilta velvotteilta tai muuten ei tule koskaan lähdettyä minnekään.
Mutta tuonne uudestaan! Viimeistään kesällä, vaikka oli kyllä puhetta vielä yhdestä hiihtoreissusta jahka saadaan kantohanget...
Seuraa Instagramissa/Facebookissa
Tilaa:
Kommentit (Atom)