Calazolta on ilmestynyt huikean hieno opas joka tutustuttaa aivan perinpohjaisesti ja maanläheisellä tavalla ruokien kuivaamiseen. Opas sopii sekä retkeilijöille että muuten vain kuivaamisesta kiinnostuneille ja sisältää paljon hyviä ja informaatiivisia kuvia. Erityisesti pidin infolaatikosta jossa kerrotaan aina ruuan jatkosäilytys ja käyttötavat. Oppaassa käsitellään kategorioittain proteiinit, kasvikset, hiilarit jne eli perusteellinen tietopaketti luvassa. 

Opasta voi ostaa edullisesti esim. Varuste.net :stä  

Sain kunnian vierailla kirjassa yhtenä haastateltavista, ja vastailen jatkossakin oikein mielelläni kaikkiin kysymyksiin joita tulee mieleen kuivaamiseen liittyen. Sanoisin että jahka tälle tielle lähtee ei kovin heppoisin perustein tule otettua prosessoitua muonaa mukaan retkille (vaikka niilläkin on paikkansa). Että eiku vaan rohkeasti testailemaan! :) 

Hei tyypit! Järjestän yhteistyössä TakomoRunnersin kanssa polkujuoksulenkin Kokkolan Öjassa sunnuntaina 3.7. Matka on 10 km ja seurailee Knivsundin ulkoilureittiä. Tarvitset vain itsesi, säähän sopivan vaatetuksen ja juotavaa&jotain pientä energiapitoista naposteltavaa. Lenkkarit saattaa vähän kastua mutta onneksi kesä kuivaa. Otan mukaan perus ea-tarvikkeet. 

Lenkki on maksuton eikä siihen tarvitse ilmoittautua, ja katsotaan paikanpäällä jakaannutaanko pariin ryhmään vai sopiiko yksi vauhti kaikille. Tarkoituksena on tutustua kanssaharrastajiin ja liikkua yhdessä, joten lenkillä ei ole mitään varsinaista ohjausta tai ohjelmaa. 

Käsiini on myös eksynyt yksi ylimääräinen elikkäs koditon Calazon vedenpitävä kartta joka kattaa Urho Kekkosen kansallispuiston -alueen. Pistetääs sen kunniaksi arvonta pystyyn, ja veikkaillaan montako rakkoa minun jaloistani löytyy viimeisimmän reissun jäljiltä. Vinkkinä arvaajille että kannattaa kurkata minun Instagram-tilini. :D Laitan 30.6 mennessä lähimmäksi arvanneelle kartan postiin. 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Flunssa alkaa vihdoin helpottaa ja retkijalka vipattaa jo huolestuttavasti. Tällä kertaa reissu suuntautuu UKK-puiston maisemiin jonne starttaan lauantaina Kiilopäältä. Viime elokuussa sooloreissu kariutui koiran sairastumiseen joten tällä kertaa lähden tunturiin ihan täysin itsekseni. Ihan ideaalitilassa ei terveyden suhteen olla, mutta pitää ottaa varovasti ja katsoa mihin toipilas jaksaa kävellä. Ajellaan samaa matkaa vaasalaisen vaellustuttavani kanssa, enkä jaksa odottaa että pääsee turinoimaan koko matkan vaeltamisesta! :D

Tämä vaellus on historiallinen siinä mielessä että olen valmistautunut siihen suorastaan surkeasti. Flunssassa ei ole huvittanut aloittaa ruokien kuivaamista, joten olen pakkaillut sen minkä olen jaksanut ja keskittynyt enemmän toipumiseen.


Aloitin kuivausprosessin keskiviikkona, ja kuivuriin päätyi perunoita, kukkakaalia, fetaa, soijanakkeja ja porkkanoita. Siitä värkkäsin muutamat kesäkeitot lounaaksi, nakkikastiketta valmismuusin kera ja jatkan kevään vaellukselta jääneitä papukeittoaineksia vähän ruokaisammiksi. Loppujen lopuksi jouduin pakkaamaan vain muutaman valmisnuudelipussin ja yhden valmispastan, eli ihan onnellisesti tämä päättyi saamattomuudesta huolimatta. Onneksi oli vähän aiemman reissun jämiä jemmassa.


Rinkan kaikki 85 litraa on valjastettu käyttöön ja Osprey Xena (85 l) pakkaaminen alkaa vähitellen sujua. On se vain jännä miten tuo tuntuu pienemmältä mitä minun aikaisempi rinkkani JW Trailhead II vaikka litroja pitäisi olla enemmän. Tykkään kyllä tosi paljon Ospreyn taskuista ja istuvuudesta, ja jännä nähdä miten käyttäytyy tositoimissa. Rinkan paino ei ole puntarin puutteen vuoksi tiedossa, mutta ihan kohtuullisesti niitä kiloja kertyi. Olen luonteeltani sen verran varovainen että otan mukaan vähän sitä sun tätä hätätilanteiden varalle, joten kiloja kertyy melko helposti. Erityisesti kun reissaa yksin pitää miettiä melko tarkasti millaisia tilanteita voi sattua ja miten niihin reagoidaan.



Parhaillani odottelen kyytiä saapuvaksi ja sitten startataan kohti Saariselkää. Palataan asiaan viikon kuluttua! 


Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Olen kuullut huhuja että suunnistajat harjoittelevat maagisia maastossaliikkumisominaisuuksiaan lukemalla akuankkaa samalla kun juoksevat metsässä. En tiedä pitääkö tämä paikkaansa, mutta varmaan polkujuoksijan olisi syytä hallita samanlaisia taitoja mikäli mielii katsella maisemia samalla kun liikkuu reipasta tahtia metsässä tai selkosilla. Se on aina se polun ainoa kivi tai juuri joka sattuu varpaan eteen kun eksyy katselemaan muualle kuin jalkoihinsa. Varmasti saan syyttää myös kokemattomuutta? Vaellusten myötä maastossa liikkuminen on tuttua, mutta juostessa asiat tulevat nopeammin eteen ja reagointiaika lyhenee.

Kaikki ovat varmasti havainneet valloillaan olevan polkujuoksuhuuman, joka on sekä kaapannut maantiejuoksijoita mukaansa että innostanut ihan uusia harrastajia pauloihinsa. Tiedän monta "eräjormaa" jotka ovat polkujuoksun myötä innostuneet juoksemisesta. Liikutaan luonnossa omin voimin; kukapa siitä ei pitäisi? 

Koko ajan silmiin putkahtaa uusia ja mielenkiintoisia juoksutapahtumia ympäri Suomea. Hiirenosoitin siirtyy kuin huomaamatta ilmoittautumisnapille ja aivot kelaavat samalla kalenteria läpi. Olisiko tuossa sopiva väli käväistä mutka Tampereella? Kaikille on jotain matkoista ja maastosta lähtien. Helppoa ja mukavaa neulasmattoa, metsätiepätkiä, puronylityksiä selkeitä siltoja pitkin, hyväkuntoisia pitkoksia.  Tai sitten se toinen äärilaita, jossa kivutaan neliraajajuoksua tunturinkuvetta ylös, taiteillaan suorastaan kuolemaa uhmaten märässä rakkakivikossa ja kahlataan vuolaiden jokien läpi. Lyhyitä matkoja, pitkiä matkoja, tooooodella pitkiä matkoja...

On ihan puhdasta polkujuoksua ja sen ääripäässä ennätystehtailuun innoittavia flättejä maratonbaanoja. Ja siinä välissä kaikkea muuta, esimerkiksi ensi kertaa Tampereella järjestettävä Countryside Maraton joka on herättänyt monessa juoksijatutussani paljon kiinnostusta. Tapahtuma juostaan Teiskon kauniissa maisemissa 30.7, ja matkoja löytyy maraton, puolimaraton ja 12 km. Ilokseni voin ilmoittaa että olen lähdössä sinne puolimatkalle kera Mr. Luontoloisen, ja toivoisin että tapaisin siellä paljon blogin lukijoita!

Kuva lainattu järjestäjän sivuilta.

Kuva lainattu järjestäjän sivuilta.

Kuva lainattu järjestäjän sivuilta.

Tämä on nyt se tapahtuma jossa aion ihastella maisemia juoksun lomassa ilman että tarvitsee pelätä kompastumista. Reitiltä löytyy asfalttia, sora- ja hiekkateitä, ja alueen tuntien myös sopivasti nousumetrejä. Tapahtumaan on vielä reilusti aikaa joten eikun vaan treenaamaan ja ilmoa kehiin! :) Laitan vielä vähän tarkempia treenisuunnitelmia puolikkaan suhteen myöhemmin.

Pidän myös maantiejuoksusta sen helppouden ja rullaavuuden vuoksi. Monotoninen liikkuminen vapauttaa aivot samanlailla kuin pyöräillessä pureskelemaan erilaisia asioita ja kaverin kanssa juttelu on vaivatonta. Poluilla taasen mieli keskittyy edessä olevaan maastoon, ja peräkanaa liikkuessa höpöttely ei ole niin helppoa. Se on niin päivästä kiinni että mitä kaipaa. Siksi juoksu onkin niin ihana laji, kun voi itse päättää millaisen treenin haluaa ja missä sen tekee. Helppoja ja lataavia kilometrejä kaikille!


Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Omistan melko monet urheilutrikoot mutten yhtään shortseja, joten suuntasin vaatekaupoille. Täällä Kokkolassa on ihan hävettävän surkea kattaus urheiluvaatteita myyviä liikkeitä, joten Intersportin kahlattuani kiersin kaikki isommat marketit ja epätoivoissani myös henkkamaukat sun muut halppisvaatteita myyvät liikkeet. En löytänyt yhtään shortseja joihin olisin ollut tyytyväinen.

Mitä sitten hain? Olisin halunnut saada juoksuun sopivat trikoot tai trikoo + löysempi shortsi -yhdistelmät jotka ulottuisivat nk. vesirajan yli. En halunnut shortseja joita saisi olla jatkuvasti nykimässä alaspäin kriittisten paikkojen vilauttelun pelossa enkä halunnut hikisten reisien hinkaavan toisiaan vasten pitkiksillä. Tiedätte varmaan mitä ajan takaa? :P Ihan sellaiset tavalliset shortsit jotka päättyisivät mieluummin lähemmäs polvia kuin nivusia

Mutta ei niin ei. No kahlasin seuraavana vaihtoehtoja Internetin laajaa valikoimaa. Löysin muutamat kivanoloiset mutta kaikissa oli jotain ongelmaa. Miten voi olla että tämä on näin haastavaa? Nauratti jo prinsessameininki vaikken mielestäni asettanut mitään hurjia vaatimuksia asialle. Rukalla ollessamme pääsin testaamaan Salomonin S-Lab Exo Twintskin-shortseja ja shortsihametta ja olin ihan <3. Valitettavasti yli 150 euron ooveehoo esti syvemmän rakkaussuhteen muodostumisen ja shortsit jäivät kauppaan. Periaatteessa nuo shortsit olivat miesten mallia (minen oikein osaa kuvitella juoksevani hameessa) mutta myyjä vakuutti monen naisen ostavan tuota "unisex" -shortsia. Uusi retki Internetiin paljasti että kyseisestä mallista on edukkaampi Intencity Twinskin short -malli josta myös kukkaroni piti kovasti. Eikun tilaukseen, ja arvatkaapa mitä? Ne on ihanat! 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa