Islantiin..!


Hornstrandirin vaelluskartta. Lähde.

Nyt sen voi jo julkistaa, kun matkat on maksettu ja Islannin päässäkin alkaa olla kaikki varattuna. Heinäkuussa Icelandair kuljettaa taas (toivon mukaan) kaksi onnellista tulen ja jään maahan ihastunutta kohti uusia seikkailuja. Viimeksi koluttiin eteläistä Islantia ja Vatnajökullin aluetta, ja nyt matka suuntautuu länsirannikolle, Länsivuonoille ja aivan Islannin pohjoisimpaan kärkeen eli Hornstrandirin niemelle. Hornstrandir on autio niemenkärki, joka kurottautuu Pohjoiselle Atlantille kohti Grönlantia. Siellä ei ole pysyvää asutusta ja paikkaa sanotaan Euroopan eristäytyneimmäksi kolkaksi. Huikean korkeat lintukalliot jotka tippuvat jyrkkinä kohti merta, autiot nummet, vuoret, voimakas vuorovesi ja tuulet luovat alueelle sen omaleimaisen ilmeen. Päivitän vielä myöhemmin meidän reittiä kyseisellä alueella.

Hornstrandirin vaelluskartan tilasin täältä

Kuva googlemaps

Olen vuokrannut auton Europcarin kautta. Saavumme Islantiin perjantaina iltapäivästä, ja hoidamme viimeiset shoppailut (kaasu jne) Reykjavikissa. Majoitumme yhdeksi yöksi hurmaavaan Guesthouse Lenaan ja suuntaamme heti lauantai aamuna Europcarin toimistolle josta alkaa matka kohti Snaefellsjökullin (Snæfellsjökull) kansallispuistoa. Meillä on teltta mukana, joten luultavasti majoitumme jossain matkan varrella, ehkä Stykkishólmurin leirintäalueella tai sitten ihan maastossa. Siitä jatkamme Hólmavikiin, joka sijaitsee jo länsivuonoilla matkalla kohti Isafjörduria (Ísafjörður). Hólmavikissa vietämme yhden yön, ja jatkamme matkaa Isafjörduriin. Siellä meitä odottaa venekyyti Hornstrandirille, jossa olisi tarkoitus viettää vajaa viikko patikoiden. Europcarilla on toimipaikka myös Isafjördurissa, joten saamme palauttaa auton sinne ja vaelluksen lopuksi lennämme paikallislennolla takaisin Reykjavikiin. Reykjavikissa meitä odottaa taas Guesthouse Lenan palvelut. Meillä jää vielä joitakin päiviä aikaa keksiä tekemistä Reykjavikin alueella (ja sitähän tietysti löytyy). Reissun päätämme tuttuun tapaan Blue Lagoonissa, ja yövymme Keflavikissa ennen aikaista aamulentoa takaisin Suomeen. 

Tällä kertaa reissaamme turistiaikaan, joten hotellit ja autonvuokraus ja retket on pitänyt varata hyvissä ajoin. Länsivuonot eli Westfjordit eivät ole niin suosittua turistialuetta (bussiliikennettä ei enää järjestetä alueelle tästä syystä), joten emme odota kohtaavamme siellä kovin suurta ihmismassaa. 


Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Blogi rakentuu

Harvinainen vapaahetki illalla, joten sain taas kirjoitettua muutaman retkikertomuksen lisää luettavaksi "Reissuja" -osioon. Retkipäiväkirja pursuaa tarinoita, ja olisi kiva saada niitä jaettua muidenkin luettavaksi. Mistä löytyisi puhtaaksikirjoittaja?

Oli lähellä ettei lähdetty kaverin kanssa kokeilemaan juoksuvaeltamisen iloja ja suruja tänään Peuranpolulle. Kotihommat kuitenkin veivät voiton, joten reissu siirtyy lähitulevaisuuteen. Onkos muut kokeilleet repun kanssa juoksemista, jos tarkoituksena olisi kantaa kaikki teltasta lähtien?

Tuli muuten myös ihmeteltyä kevään 2012 reissuyritystä Peuranpolulle Salamajärven suunnalta. Ajankohta oli muistaakseni toukokuun puoliväli, ja maastossa näytti tältä:

Pitkokset vaan kellui karkuun ja jossain vaiheessa meidän "kumisaapasnainenkin" joutui kääntymään takaisin.

Reissukaveri kahlaa perässä.

Myös sillat kelluivat karkuun. Sama paikka toukokuussa 2012..

Ja huhtikuussa 2014!

Värkit kunnon siltaan odottelemassa.

Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Akka View 2 eli "Akka amfiteatteri"

Eilen kotiin tullessa ovella odotti mieluinen yllätys: uusi teltta! Teltta poistui pakkauslaatikosta ahnaiden käsien auttamana ennätysvauhtia. Millainen pakkauspussi? Kuinka iso käärö? Tuntuuko paino pahalta? Alkufiilikset olivat lupaavat, joten isännän kotiuduttua mentiin ihmettelemään uutta tulokasta pihamaalle. 

Olen metsästänyt uutta telttaa lähinnä kesäkäyttöön jo melko pitkään. Meillä on ennestään jo Akka Endurance 3 -teltta sekä Vaude Odyssee -pikkuteltta. Tavoitteena oli löytää täydellinen kombinaatio laadun, kankaiden, kestävyyden, painon, käytettävyyden ja tilavuuden suhteen. Ja vaatimuksena oli myös itsestäänseisova rakenne.  Kankaiden vedenpitävyys ja yleinen käyttöikä painoivat valinnassa paljon. Hillebergin kupoleista ei mikään miellyttänyt, vaikka merkki itsessään on laadukas ja kankaat hyvät. Fjällrävenin Dome oli myös vaihtoehtona, mutta paino alkoi jo kivuta yli mukavuusrajan. Marmotin teltoista oli jo ennalta kokemusta, mutta kankaiden haurastuminen ja tilat eivät miellyttäneet. Sitten iskin silmäni Fjällrävenin vähän puhuttuun mutta muotoilultaan todella mielenkiintoiseen View -malliin.

Akka View 2 -teltta on tarkoitettu erityisesti kesäkäyttöön. Sen sisäteltta on pääosin verkkokangasta, mikä tekee teltasta hyvin hengittävän ja ilmavan. Verkko suojaa kivasti hyttysiltä olematta tukala ja sallii maisemien ihastelun sisätiloista käsin. Paino on keittiövaa'ankin mukaan ilmoitettu 3 kg, joten mistään ultrakevyestä retkiteltasta ei ole kyse mutta sitä ei nyt haettukaan. Vesipilarit ovat ulkokankaalle 4000 mm ja pohjalle 10 000. Ja isona plussana ulko- ja sisäteltta nousevat yhtäaikaa, mitä osaa arvostaa sadekelillä. Luotto Fjällun kankaisiin on kova. Ja hienointahan tässä teltassa on uniikki muotoilu. Kaaret on sijoitettu siten, että katto nousee korkealle ja sisätiloissa mahtuu jos ei nyt seisomaan niin istumaan kyykkyasennossa. Teltan ollessa "normaalitilassa" siinä on kaksi todella tilavaa ja käytännöllistä abisidia. Teltan ovi on myös sijoitettu siten, että teltasta pääsee astumaan kenkiin kumartelematta hankalasti telttakankaan alta.

Teltta "normaalitilassa".
Teltan "juttu" ja mistä se on saanut nimensä on absidien kiilojen irrottaminen ja koko systeemin rullaaminen ylös siten että saadaan aikaiseksi eräänlainen "laavu". Eli esimerkiksi tuulensuojassa oleva absidi voidaan rullata ylös ja nautiskella ilta-auringosta nukkumavermeet valmiina ja tarvittaessa suojassa hyttysiltä. Ja mikä parasta, tämän voi tehdä molemmille absideille! Myös tähtitaivaan ihastelu tai pilvilampaiden laskeminen onnistuu makuuasennosta, kun abisidi on rullattu ylös.
Teltta "näköalatilassa" toinen absideista ylös rullattuna.



Vähän eri suunnasta.

Sisätilat ovat aivan hulppeat. 185 cm pitkä mieheni sai istua aivan suorassa missä tahansa sisäteltassa, eikä pää meinannutkaan hipoa kattoa. Kuivausnaruja ja taskuja on laitettu kerrankin riittävästi. Sisätilat eivät ole hirveän leveät, mutta teltan muiden erinomaisten ominaisuuksien kanssa yhdistettynä tuntuvat todella tilavilta vaikka abisidit olisivat alhaalla.


Eli olenko vakuuttunut/onnellinen/tyytyväinen? No ehdottomasti! Kertoilen mielelläni lisäkokemuksia teltasta jahka niitä kertyy. Mallista löytyi yllättävän vähän käyttäjäkertomuksia Internetin ihmemaailmasta. Liekö kohdeyleisö melko pieni tai teltta liian erikoinen?


Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Lähiretkeilyä lenkkareissa

Sunnuntain ratoksi päätimme lähteä vähän pidemmälle juoksulenkille. Häpeäkseni joudun tunnustamaan, että vaikka asumme hienojen retkeilyreittien keskellä, en ole tutkinut niistä kuin murto-osan! Kohti Sokoja-Oivu -reittiä, siis. 

Reitti alkoi Jyväskyläntien varrelta, ja alkupätkä oli melko helppoa - tosin mutaista - metsäautotietä. Korkeusvaihteluitakaan ei ollut erityisemmin, joten jolkottelu sujui leppoisasti. Noin kaksi ja puoli kilometriä juostuamme suuntasimme metsään, jossa pääsi kunnolla polkujuoksun makuun. Hauskaa touhua! Lillpottenilla oikaisimme vähän jalkojamme ja tutkimme alueen tarjontaa. Kota oli hieno ja tilava, tosin melko roskainen. Laituri oli jo melko aikaanähnyt. 

Välillä sukelsimme pois metsästä ja uitimme lenkkareita mutaisilla teillä, ja välillä nautiskelimme täydellisistä juoksubaanoista.

Mutta kuinkas sitten kävikään? Retkeilijäkonkareille (joilla ei ollut mukana karttaa) nousi sormi suuhun, kun yhtäkkiä tupsahdimme Sokojan keskustaan. "Ööö.. eikö tän reitin pitänyt kääntyä ennen Sokojaa takaisin?" "Joo, piti. Missattiin vissiiin joku oleellinen viitta tjsp". No eipä siinä. Maantiejuoksu oli päivän toinen suunnitelma, joten saatiin koko setti. Juostiin Sokojalta Jyväskyläntielle, ja siitä Lahnakoskentietä meille kotiin. Melko hapokasta, sanoivat jalat 20 km juoksulenkin jälkeen.

Kysymyshaaste

Kiitos Ylämäen Marikalle haasteesta! Katsotaas mitä tästä tulee..

Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukija.  

Säännöt:


1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään 
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen 
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. 
4. Sitten tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa. 
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut. 


11 faktaa minusta


1. Olen poikatyttö, mutta koitan joskus naamioitua naiseksi. Arkimeikkaaminen tarkoittaa päivävoidetta.


2. Tykkään neuvoa muita, ja minusta on tylsää jos ihmiset ei tee niinku sanotaan.


3. Teen yleensä niinku tahdon. Ja teen ensin, ja mietin sitten. Tosi hyviä ominaisuuksia.


4. Tykkään syödä usein. Syöminen on kivaa. 


5. Olen perso kaikelle makealle, paitsi kuivakakuille. 


6. MINÄ ITSE. Haluaisin tietää kaiken kaikesta ja osata kaiken. Minua hävettää jos en osaa vaihtaa auton starttimoottoria itse. 

7. Kärsin jonkinasteisesta korkeanpaikankammosta, mutta silti minulla on hirveä tarve kiipeillä puihin ja kukkuloille. 

8. Suunnittelu, aikataulutukset, taulukot, kaaviot ja toimintamallit ovat lähellä sydäntäni. Mikään vaellus ei voi startata ennen kunnollista varuste - ja tehtävälistaa.


9. Sen ihkaensimmäisen Karhunkierroksen, vettyneiden lenkkareiden ja rakkoisten jalkojen jälkeen en muista valittaneeni vaelluksella. Koitan olla aina iloinen, ahkera ja toimelias, eikä se nyt hirveän vaikeaa edes ole kun nauttii siitä mitä tekee. 

10. Nostan uudet tuttavuudet helposti jalustalle, ja hämmennyn kun he eivät olekaan kuvittelemiani superihmisiä. 

11. Tykkään kun minulla on pieni kiire päällä niin arjessa kuin vapaalla. Tykkään myös valittaa siitä. 


Vastaukset minulle esitettyihin kysymyksiin
1. Paras vaelluskohde?

Kyllä tähän täytyy sanoa että kotomaassa Muotkatunturit, mutta jos rahasta ei niin väliä niin Islannissa voisin käydä vaikka joka vuosi. Muotkalla ollaan käyty vasta yksi reissu, mutta takaisin on päästävä. Jotenkin siellä se erämaan tuntu kulminoitui hienosti. Oli paljon erilaista nähtävää ja monessa paikassa olisi voinut vain tunnelmoida päivän jos parikin. 

2. Luottokamasi?
Apua.. mm.. no sanoisinko että Maailman Paras Rinkkani, eli Jack wolfskinin Trailhead II. Se on kiikkunut mukana niin kesällä kuin talvella, ja tykkään siitä miten se istuu jämäkästi kiinni selässä. Toivottavasti se kestää ikuisesti!

3. Oletko ilta- vai aamuihminen?
Aivan ehdottomasti aamuihminen. Saatan sammua illalla jo yhdeksältä, mutta aamulla olen pirteä ei väliä mihin aikaan kello herättää. No okei, joskus olen työaamuisin vähän nuutunut. ;) Talvivaelluksilla menemme joskus nukkumaan jo kahdeksalta, ja saatamme nukkua 10-11 tunnin yöunet. 

4. Mitä muuta harrastat, vai ryynäätkö pelkästään pitkin metsiä?

Harrastan harrastamista! Minulla on seitsemän siperianhuskya, joiden kanssa ajellaan ja touhutaan paljon muutakin. Lisäksi juoksen, pyöräilen, uin, melon, kiipeilen jne. 

5. Autiotupa, teltta vai joku lumikuoppaviritystä vastaava?

Ehdottomasti teltta. Rakastan telttailua! Olen päässyt aivan sylivauvasta asti reissaamaan Norjassa vanhempieni kanssa. Yöt nukuttiin tietysti teltassa. Jotenkin pelkään autiotupia. Niissä on aaveita. :P Mutta teltassa nukun suloisesti olin yksin tai seurassa. Lumikuoppaviritykset on vielä kokeilematta! 



6. Klassinen, tympeä ja ärsyttävä kysymys: Miksi bloggaat?

Ehkä tärkein missio minulla on jakaa kokemuksia ja tietoa paikoista ja tavoista. Aktiivisuudessani olisi parantamisen varaa, mutta toivottavasti tämä taas terveydentilan parantuessa pääsisi noususuuntaiseksi. 

7. Bravuurisi retkikeittiössä?

Rakastan retkikokkailua ja siihen valmistautumista. Seuraavana ostoslistalla olisi kunnon kuivuri. Sellaisia vakkarireseptejä ovat tortillat, quesadillat, chili con soija ja tietysti herkkuosastolta omenahyve sekä minttusuklaamousse. :) Viime talvivaellusreissulla meillä ei ollut yhtään pussimuonaa matkassa. 


8. Typerin ostamasi asia?
Jaa.. Ihan hirveästi ei ole tullut ostettua typeriä juttuja, mutta kaikki halvat retkeilykamat on kyllä menneet enemmän ja vähemmän vaihtoon kalliimpien ja laadukkaampien tieltä. 

Esimerkiksi Haltin kuoripuvut jotka hankittiin opiskeluaikana eivät pitäneet vettä eikä tuulta, mutta ne mahdollistivat vaeltamisen jonkinlaisella mukavuusaspektilla. Mutta kun päästiin työelämään ja oikeiden rahojen äärelle lähtivät puvut liukkaasti kiertoon ja hankittiin kunnolliset.. Mutta en tiedä oliko ostokset varsinaisesti typeriä. :)



9. Mitä lehtiä luet?
Latu ja polku tulee kotiin saakka, samoten Siperianhusky -lehti jossa olen päätoimittajana sekä Seisinki. Retki-lehdet tulee selattua kirjastossa. 

10. -30C vai +30C ?

- 30C. Koirat viihtyy ja emäntä viihtyy. Pakkaseen voi pukea aina lisää vaatetta ja kun pysyy liikkeellä ei palellu. Ja talvella on ihana kääriytyä superpaksuun untuvamakuupussiin aivan nenänpäätä myöten. Mitä kuumempi sen veltompi on olotila, eikä yleisen soveliaisuuden nimissä voi vähentää vaatetta lämpöasteiden kohotessa. :)

11. Oliko tässä nyt mitään järkeä?
Toki! Näitä on ehkä hieman vaivalloista keksiä itse, mutta muiden kirjoituksia on huippukiva lukea! 


Sitten se haasteosuus! Ihan en ehkä 11 luontobloggaajaa keksi (ja osa on jo haastettu), mutta kokeillaas..


Ihan ekana haastan tuoreen blogiporukan Marian kirjoittamaan retkeilyharrastuksestaan! Eli http://paraskostomaailmalle.weebly.com/maria.html teroita sulkakynäsi! 


Seuraavana on Soolosisko, joka kirjoittaa blogia Relaa.comissa! http://www.relaa.com/blogi/soolosisko


Myöskin Neito pihalla saa haasteen! http://www.relaa.com/blogi/neito-pihalla-anne-dahlgren



Ja tässä vielä kysymykset: 


1. Minne olet matkalla kun vaellat? 

2. Mitä ilman et lähtisi reissuun? 
3. Millainen on sielunmaisemasi? 
4. Mikä on seuraavaksi ostoslistalla? 
5. Mikä retkeilyyn liittyvä asia sinulla on vielä opettelematta? 
6. Jos joutuisit autiolle saarelle kolmeksi kuukaudeksi, mitkä kolme ruoka-ainetta ottaisit mukaasi? Oletuksena on, että tulenteko onnistuu ja puhdasta vettä löytyy mutta ruuan tulee säilyä lämpimässä.
7.  Onko makuupussien comfort -arvot tehty sinua varten? 
8. Kuinka omalta osaltasi pyrit edistämään suomalaisten yhteyttä luontoon? 
9. Makkara vai vaahtokarkit?
10. Kuka on seikkailjaidolisi? 
11. Kuinka nopeasti olet valmis lähtemään? 



Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Instagram

Luontoloinen. Theme by BD.