Se oma juttu


Heräsin Aamulehden artikkelin myötä miettimään omaa elämääni ja onnellisuuttani. Millaisena näkisin oman elämäni vastaavassa tilanteessa? Katuisinko mitään? Olisinko elänyt riittävästi vai liian varman päälle? Määrittivätkö muut ihmiset elämäni? 



"Tavallisesta elämästä saa paljon, kun kulkee silmät auki."

"Elämässä pitää tehdä kipeitä ratkaisuja, ja vasta jälkikäteen näkee, olivatko ne oikeita. Jos ei ole elämäänsä tyytyväinen, pitää ottaa riskejä."

"olen jo yli kymmenen vuotta osannut olla itselleni armollinen."


Haastatellun henkilön kommenteista paistaa tyyneys ja tyytyväisyys elettyyn elämään. Armollisuus, heittäytyminen, oman tien kulkeminen ja hetkessä eläminen. Tein eräänlaisen reality checkin artikkelin lukemisen jälkeen. Tajusin että vaikka edelleen syyllistyn ajoittaiseen vertailuun ja muiden ihmisten mielipiteiden miettimiseen olen silti oppinut kuuntelemaan itseäni ja tekemään päätöksiä oma-alotteisesti fiilisteni pohjalta.

Olen oppinut että minä olen se henkilö joka määrittelee minun onnellisuuteni. Millaisia rajoja haluan asettaa itselleni. Sen mitä haluan elämässä tehdä ja kokea, kenen kanssa sen jakaa ja mihin suuntaan sitä kehittää. Elettyjä hetkiä ei saa takaisin. Mutta jokainen hetki on mahdollisuus oppia ja kokea.


Isojen asioiden äärellä tuntee itsensä pieneksi. Jos ei uskalla tavoitella suuria ei välttämättä koskaan koe mitään todella säväyttävää.



Yksinäisyys on vähän pelottavaa joskus. Varsinkin kun tietää ettei ole ketään auttamassa jos loukkaan itseni tai sairastun. Mutta yksinäisyydestä saa voimaa ja itsetunto kohenee kun huomaa että minä pystyn ja jaksan. 




Ne pienetkin hetket on tärkeitä. Väsyneet jalat, kirpeä ilma, auringonpaiste, nuotio, hyvä ruoka ja seura.






En ole aina ollut järin liikunnallinen eikä minua ole sellaisena pidetty. En ole langanlaiha tai atleettisuuden perikuva. Olen silti aktiivinen urheilija. En anna muiden ihmisten määrittää itseäni, vaan teen sen itse. 





Jaetut kokemukset läheisten kanssa säilyvät muistoissa pitkään. Haluan kannustaa myös lähipiiriäni ylittämään itsensä ja kokemaan uutta. 





Oikeasti pelkään korkeita paikkoja. Silti kiipeän ja pyrin ylöspäin, koska en halua antaa pelon rajoittaa itseäni. Sitä myötä vahvistun ja opin hillitsemään pelkojani. 



Ei pidä tuudittautua siihen helppoon ja turvalliseen eikä päästää itseään liian vähällä. Moni asia on mahdollista kun vain yrittää. 



Minulta odotetaan aina erilaisia asioita työssä ja vapaalla, naisena, urheilijana, bloggaajana, koiranomistajana, ystävänä, luontoihmisenä, omakotitalon omistajana... Aina löytyy joku arvostelija. 






Mitä jos elänkin omien toiveideni mukaisesti, enkä piittaa muiden asettamista kriteereistä? Keskityn tekemään sitä omaa juttua ja nautin siitä, koska siitähän tässä on kuitenkin pohjimmillaan kyse. 

Tärkein juoksuun liittyvä muistoni: Kokkola Cityrun

Yhteistyössä Kokkola cityrun ja Takomorunners


Takomorunnersin bloggaajien tämän kuun kirjoitushaasteena oli TBT:n hengessä palata miettimään menneitä ja sitä itselle tärkeintä muistoa juoksun parissa.

Minun juoksukisainnostukseni syttyi Kokkola Cityrunilla useita vuosia sitten. Homma alkoi ihan vitsillä 7 km:n kävelysarjasta, jossa pukeuduimme hassusti ja hulluttelimme matkan milloin hölkäten ja milloin kävellen. Tärkeintä oli pitää hauskaa kavereiden kanssa ja nauttia riehakkaasta tunnelmasta.

Vähitellen homma muuttui tavoitteellisemmaksi, ja ensimmäinen puolimaraton alkoi kiinnostaa. Tuttu ja turvallinen KCR tuntui täydelliseltä tapahtumalta sen toteuttamiseen. Oikeanlainen treenaaminen oli vielä hakusassa mutta intoa löytyi kovasti. Muistaakseni juoksin yhden yli 20 km:n lenkin (vahingossa) ennen kisaa mutta muuten kilometrit pysyivät varsin maltillisina. Puolimaraton jännitti hirveästi, mutta lopulta juoksu sujui hienosti ja maalissa oli ihan huikea fiilis. Jäin kerrasta koukkuun.

Ekaa puolikasta hakemassa! Mahtavaa jakaa tällainen kokemus rakkaan ystävän kanssa. 

Kokkola Cityrun on tapahtumana sopivan leikkimielinen ja pilke silmäkulmassa. Se sopii ihan jokaiselle. Ei tarvitse tuntea olevansa valmiiksi hyvä juoksija jotta voisi osallistua vaan KCR:lle voi tulla ihan kaikentasoiset harrastajat. Mitalikähinöillä on omat  ottajansa ja perää pitävät kävelijät. Siihen väliin mahtuu sunnuntaihölkkääjää, ensimmäistä kertaa juokstutapahtumaan osallistujaa ja tavoitteellisempaakin harrastajaa. KCR:n tietävät kaikki ja melkein jokaiselta työpaikalta on mukana oma joukkuueensa. Kannustaminen reitin varrella on huikeaa ja poppi soi joka kulmalla.

No nyt on kova! Kyttä ja rosvo (mun ihanan heittäytyvä pikkuveli) Kokkola Cityrunilla vuonna 2012.
Kyllä. Juoksin koko kisan nahkatakissa. 



Kokkola Cityrun juostaan taas 12.5.2017. Tuutko mukaan? Entä mikä on sinun tärkein juoksuun liittyvä muistosi? 

Life

Yhteistyössä Life luontais- ja hyvinvointituotteet.




Sain Takomorunnersin kautta testiin Life -tuotteita. Life on hyvinvoinnin erikoisliike joka tarjoaa luontaistuotteita ja luonnonkosmetiikkaa. Myymälöitä löytyy lähes 450. Lifellä on samalla nimellä kulkeva oma tuotesarja joka käsittää sekä kosmetiikkaa että ravinteita. Life tuotesarja pyrkimyksenä on ylläpitää hyvinvointia ja ennalta ehkäistä vaivoja ja sairauksia.

Joskus tuntuu hankalalta miettiä mitä kaikkea sitä pitäisi syödä että saa kaikki tarpeelliset mikrot ja makrot ravinnosta. Olen tähän saakka syönyt talvisaikaan päivässä 50-100 µg D-vitamiinia, vaihtelevan määrän omegaa ja magnesiumia ja aina kun olen muistanut niin B12-vitamiinia (jota muuten pitäisi ottaa purkista säännöllisesti näin kasvissyöjänä). Lautasmalli on pääosin kunnossa ja syön paljon kasviksia, sopivasti proteiinia ja hiilareita. Rasvoja käytän pääosin pähkinöiden ja siemenien muodossa.

Urheilu kuluttaa kropan varastoja, joten monipuolinen ruokavalio on tärkeässä osassa terveyden ja kehityksen ylläpitämisessä. Kaikkea ei voi saada ravinnosta (kuten minulla B12-vitsku) joten vitamiinipurkilla on pakko käydä. Magnesium vaikuttaa kehossa monella tavalla ja on hyväksi sydämelle ja lihaksistolle. D-vitamiini on suomalaiselel tärkeä lisäaine erityisesti talvella. Kalajöljy taasen tekee hyvää mm. aivoille, verisuonille ja sydämelle. Peskovegaanina syön kyllä kalaa mutta melko harvoin. Maitohappobakteerien suhteen olen ollut melko laiska ja testailen nyt miten ne vaikuttavat melko herkkään ja erityisesti pidemmistä lenkeistä ärtyvään vatsaani.

Olen erityisen innoissani Lifen MultiSport -vitamiinista joka sisältää 12 eri vitamiinia ja 8 kivennäisainetta. Jätän tämän testin ajaksi D-vitamiinin ottamisen pois, sillä rasvaliukoisena vitamiinina siinä on mahdollisuus yliannostukseen ja kesäkaudella en kaipaa niin paljon D-vitamiinia mitä talvella.

Haluan käyttää mahdollisimman puhtaita ja vähän prosessoituja tuotteita. Ruuassa valitsen mieluiten lähituotetun luomun mikäli sitä on tarjolla. Myös vitamiineissa ja kosmetiikassa haluan suosia mahdollisimman luonnonmukaista ja vähän ympäristöä kuluttavaa vaihtoehtoa. Lifelta testaan parhaillani alla olevia tuotteita:




"Life MultiSport on erityisesti paljon liikkuvalle tarkoitettu monivitamiini, jossa on erityisen suuret annokset kaikkia energia-aineenvaihduntaan osallistuvia B-ryhmän vitamiineja (B1, B2, B5, B6 ja B12) sekä C-vitamiinia, seleeniä ja sinkkiä, jotka paitsi suojaavat soluja hapetusstressiltä, myös edistävät immuunijärjestelmän pysymistä normaalina. Paljon liikkuva tarvitsee enemmän energiaa, jonka valmistamiseen elimistö tarvitsee mm. B-ryhmän vitamiineja; vesiliukoisten C- ja B-vitamiinien tarve myös lisääntyy kun nestekierto on runsasta. Myös muut, joilla B-ryhmän vitamiinien tarve on lisääntynyt, voivat hyötyä Life MultiSportista.

Kaikissa Lifen monivitamiineissa on käytetty pääasiallisena B-vitamiinien lähteenä luonnollista guavauutetta. Niiden sisältämä C-vitamiini on valmistettu luonnollisella kaksoisfermentaatiomenetelmällä, ja mineraaleissa on käytetty hyvin imeytyviä orgaanisia yhdisteitä. Jokainen monivitamiini sisältää 12 eri vitamiinia ja 8 kivennäisainetta, sekä kasviuutteita joiden luonnolliset tehoaineet mm. tukevat vitamiinien imeytymistä."

Life MultiSport päiväannos (1 kapseli) sisältää:

Beetakaroteeni 1,6 mg
 - vastaa A-vitamiinia RE 750 µg (94 %*)
B1-vitamiini 5,5 mg (500 %*)
B2-vitamiini 7 mg (500 %*)
B3-vitamiini 16 mg (100 %*)
B5-vitamiini 30 mg (500 %*)
B6-vitamiini 7 mg (500 %*)
B12-vitamiini 25 µg (1000 %*)
Biotiini 50 µg (100 %*)
Foolihappo 200 µg (100 %*)
C-vitamiini 200 mg (250 %*)
D-vitamiini 20 µg (200 %*)
E-vitamiini 15mg (125 %*)
Jodi 75 µg (50 %*)
Rauta 14 mg (100 %*)
Kupari 1000 µg (100 %*)
Kromi 80 µg (200 %*)
Mangaani 2 mg (100 %*)
Molybdeeni 50 µg (100 %*)
Seleeni 110 µg (200 %*)
Sinkki 15 mg (150 %*)

*Päivän saantisuosituksesta. 


"Life Probiootin maitohappobakteerikannat ovat tutkitusti mahahappoja ja sappisuoloja kestäviä kantoja, jotka pystyvät kulkeutumaan suolistoon ja elämään siellä. Valmisteessa on seitsemän ihmisperäistä maitohappobakteerikantaa ja 5 miljardia bakteeria/kapseli. Kapselin kuori on kasviperäinen (selluloosa) eikä tuotteessa ole käytetty mitään maidosta peräisin olevia aineita (myös bakteerien kasvualustat ovat maidottomia). "




"Omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä mm. aivoille, sydämelle ja verisuonille. DHA edistää aivotoiminnan ja näön pysymistä normaalina, ja EPA ja DHA yhdessä edistävät sydämen normaalia toimintaa, mistä hyötyy koko verenkiertoelimistö. Life Omega 3 70% on erittäin hyvin tiivistetty ja stabiili luonnollisessa muodossa oleva vahva kalaöljy. Puremax™ -valmistusmenetelmä takaa parhaan mahdollisen laadun ja puhtauden. Raaka-aine on eettisesti ja ekologisesti puhtaalla tavalla tuotettu."



"Life D-vitamiini 100 µg on vahva ja hyvin imeytyvä D3-vitamiinivalmiste. D-vitamiinilla on lukuisia suotuisia vaikutuksia elimistössä; se mm. edistää kalsiumin ja fosforin normaalia imeytymistä ja hyödyntämistä edesauttaen täten luuston pysymistä normaalina. D-vitamiinilla on suotuisa vaikutus myös normaalille vastustuskyvylle. Pohjoisissa olosuhteissa D-vitamiinia on vaikea saada auringosta etenkin talvisin, ja nykyään viranomaiset suosittelevatkin lähes kaikille D-vitamiinilisää."


Ihan muutaman päivän testikokemuksena on pakko todeta että vitsi miten ihana tuote! Tuoksu on todella mieto ja luonnollinen ja kainalot tuntuvat raikkailta ja kuivilta. 



"Life Deodorant Citrus on ihosta huolehtiva deodorantti herkälle iholle. Siinä on runsaasti kosteuttavaa aloe veraa ja kookosöljyä. Tuoksuna virkistävä sitrus."


Saat nyt alennuksen koodilla takomosini10 Lifen verkkokaupasta! Tarjous on voimassa 7.5 kello 23:59 saakka! 

Helppo ja maistuva retkipuuro

Aamupuuro on jokapäiväinen herkku myös vaelluksella. Olen vuosien varrella kehitellyt omaan suuhuni maistuvimman retkipuuron, joka uppoaa aamusta toiseen ja antaa energiaa. Resepti on varsin yksinkertainen ja sitä voi lähteä varioimaan itselle mukavaksi.


Taatelinen herkkupuuro vaellukselle


50 g (tai haluttu määrä) isoja kaurahiutaleita
1 rkl maitojauhetta
2 rkl suosikkipähkinöitä/siemeniä vähän rouhittuna
2 rkl pienittyjä taatelinpaloja
pieni ripaus suolaa

0,5 litran minigrip-pussi

Mittaa minigrippiin puurohiutaleet (ne isot on niin paljon parempia), maitojauhe, rouhitut pähkinät, pienityt taatelinpalat ja ripaus suolaa. Valmista!

Reissussa vaan kumoat puuropussin kulhoon ja kaadat vettä päälle&annat tekeytyä hetkisen. Minigripit kannattaa säästää ja pestä reissun jälkeen niin ne voi uusiokäyttää eikä synny turhaa jätettä. Mukavia puurohetkiä!


Valmiit puuropussit kauniisti rivissä.







Treeniviikko 16

Treeniviikko numero 16 vietettiin polkujuoksun ja mäkitreenin merkeissä. Heti maanantaina heitettiin vapaapäivän kunniaksi polkujuoksulenkki Perhonjokivarressa. Matkaa kertyi reippaat 20 km johon kulutettiin reippaat 3 tuntia. Aikaan sisältyy evästaukoa ja valokuvailua, ja maastokin oli melko haastavaa välillä. Sää oli ihan täydellinen ja olisihan siellä viihtynyt pidempäänkin. Vaatetus ja eväät meni ihan nappiin.





Tiistaina oli ansaittu lepopäivä. Keskiviikkona hyppäsin aamulla pyörän selkään ja poljin töihin 20 km. Illalla tein vielä fysioterapeutin ohjeistamat coretreenit ja juoksua tukevat lihaskuntoharjoitteet, sekä venyttelin. Olisiko teistä muuten kiva kuulla näistä harjoitteista enemmän?




Torstai oli pyhitetty mäkitreenille ja käytiin porukalla tahkoamassa Roskarukan rinnettä ylös-alas. Ylöspäin mentiin kävelemällä ja alas juostiin, jotta sykkeet sai pysymään kohtuullisissa lukemissa. Tämä harjoite myös simuloi hyvin tulevan Karhunkierroksen etenemissuunnitelmaa. Sää oli aiemmilta yhteislenkeiltä tuttuun tapaan ihan hirveä.




Perjantaina tein taas fyssarin ohjeita pitkään ja hartaasti ja rullailin vähän putkirullalla. Lauantaina olikin edessä yhdistetty pitkis-mäkitreeni. Pakattiin juoksureput täyteen vettä ja evästä ja suunnattiin taas yhdelle Kokkolan kolmesta mäestä eli Roskarukalle. Nastakengät jalassa hipsuteltiin rinnettä ylös ja alas, ja kierrettiin välillä pientä juoksupätkää pururadalla. Pari tuntia vierähti nopeasti.

Kokonaisuudessaan viikko oli onnistunut ja monipuolinen. Sykkeistä annan itselleni vähän risuja sillä pyöräilyä lukuunottamatta vedin kaikki treenit yli peekoon. Mutta tällä viikolla toivon mukaan parannetaan suoritusta. Normaalisti ei tule vedettyä kahta mäkitreeniä viikkoon, mutta alkaa tuo lähestyvä Karhunkierros vähän kutitella hermoja. Vauhtitreenejä on tullut tähän mennessä tasan nolla joten Kokkola cityrunilla ei ole odotettavissa kovin nopsaa puolikkaan kirmailua.




Treeniviikko 16

Maanantai: Polkujuoksu 21,58 km. 3 h 23 min. Keskisyke 154, maksimi 173
Tiistai: Lepo.
Keskiviikko: Pyöräily 20 km, 50 min. Coretreeni ja venyttely 50 min.
Torstai: Mäkitreeni 45 min. Keskisyke 155, maks 177
Perjantai: Fyssarin ohjeet ja putkirullailu 1,5 h
Lauantai: Mäkitreeni + juoksu 13 km, 2 h. Keskisyke 150, maksimi 172
Sunnuntai: Lepo


Kevyesti kaupunkilomalle



Vähälläkin tavaramäärällä selviää kun käyttää harkintaa mukaan otettavien vaatteiden ja muiden tavaroiden suhteen.Tehtiin pääsiäisenä pidennetyn viikonlopun mittainen reissu Helsinkiin ja Tallinnaan. Matkatavaroina minulla oli yksi 20 litran reppu sekä pieni nahkainen käsilaukku.

Reissupakkaaminen menee samalla kaavalla mitä vaelluksilla: ota vain se mitä oikeasti tarvitset ja satsaa laatuun.  

Hyviä materiaaleja ovat luonnonkuidut, kuten puuvilla, bambu ja merinovilla. Ne keräävät vähemmän hajuja itseensä ja pysyvät raikkaina pidempään. Lisäksi luonnonmateriaalit ovat mukavia päällä ja eivät rypisty niin pahasti. Värimaailma kannattaa pitää hillittynä jotta vaatteita voi yhdistellä vapaasti keskenään. Päivät venyvät matkoilla yleensä pitkiksi, joten mukavat ja rennot vaatteet sekä hyvin sisäänajetut kengät toimivat parhaiten.

Hygieniatarvikkeiden suhteen kannattaa hyödyntää näytepakkauksia ja muita pieniä pulloja ja purnukoita. Mikäli käytät kasvovettä hyvä niksi on laittaa tarvittava määrä vanulappuja pieneen minigrippiin ja kaataa kasvovettä perään. Näin voit jättää tilaa vievän pullon kotiin.

Pari neutraalia merinovillaneuletta sopii vaatteen kuin vaatteen kanssa. Pitkä harmaa neule: Close by Denim. Lyhyt harmaa neule: Fransa. 


Pakkauslista viikonloppureissulle:


Passi
Lompakko
Liput ja varaukset
Kännykkä  + laturi
Meikkipussi ja muutama koru
Hygieniatarvikkeet
Lääkkeet ja pari laastaria
Lukemista, matkaopas
Aurinkolasit


Vaatteet

Päällä:
Alusvaatteet&sukat
T-paita
Pitkähiainen
Pitkät housut
Säähän sopiva takki
Hyvät kengät
Huivi
Pipo ja hanskat tarvittaessa


Repussa:
2 teepaitaa
1 pitkähiainen
1 pari housuja
2-3 alushousut (reissun pituudesta riippuen)
1 pari sukkia





Laukku: RedDog Bagpod

Millaisia vinkkejä sinulla on pakkaamisen suhteen? Oletko kassialma vai grammanviilaaja?

Jotunheimenin suunnitelmia

Kuva: Wikipedia

Tulevan kesän päävaellus suuntaa Viiden huipun haasteen myötä Norjaan Jotunheimeniin, jossa sijaitsee maan korkein vuori Galdhöpiggen.

Reissun tarkoituksena on huiputtaa Galdhöpiggen ja sitä myötä päästä lähemmäs Viiden huipun haasteen suorittamista. Tietenkin ajatus on myös nauttia Norjan huikeista vaellusmaastoista muutenkin, eli käydään kiertämässä rengasreitti Jotunheimenin maastoissa.

Vaelluksen suhteen summittainen ajatus reitistä on mielessä, mutta mitään tarkkaa suunnitelmaa ei olla vielä keretty miettimään. Kartatkin on vielä hommaamatta. Suunnittelussa on hyvänä apuna Norjan Turkart -sivusto. 




Suunnitelmissa olisi lähteä elokuun alkuvaiheilla ajelemaan Vaasan kautta lautalla Uumajaan ja siitä hiljalleen kohti Norjaa. Matkoihin on varattu 1,5 päivää suuntaansa, eli matkustamiseen hukkuu jo 3 päivää. Laskennallisesti Galdhöpiggen vie yhden vaelluspäivän, ja suunnittelemamme rengasreitti kolmesta neljään. Eli reissussa tullaan olemaan varmasti reilu viikko.

Olen oppinut että kovin tiukkoja aikatauluja ei kannata tehdä ainakaan yhtään vaativammissa olosuhteissa, vaan kannattaa ennemmin jättää paljon ilmaa suunnitelmiin ja mennä sään ja maaston ja jaksamisen ehdoilla. Tässä on yksi syy miksi päätimme ajaa Norjaan lentämisen sijaan, sillä paluulennolle ehtiminen olisi varmasti stressannut seuruetta.

Galdhöpiggenin huiputusta yritetään heti alkuun, ja lähdetään siitä sitten valumaan kohti Memurubua. Nähtäväksi jää että saadaanko rinkat viilattua niin kevyiksi että päästään koko matka kantamukset selässä vai pitääkö hyödyntää matkan varrella siirtopalveluita. Matkaan lähtee oma majoite ja pyrimme varmasti välttämään yleisiä leiriytymisalueita. Muita tarvikkeita ovat mm. keittiö, makuupussit ja alustat, vaatteet, ensiapu ja sälä sekä ruuat.

Voisin oikeastaan tehdä tästä itselleni sellaisen pienen haasteen että saisin normaalisti melko muhkean rinkan suunniteltua tälle reissulle huomattavasti kevyemmäksi. Normaalisti kannan kaiken tarvitsemani tyytyväisenä rinkan painosta huolimatta, mutta Norjan mäet on vähän liian hapottavia kovin raskaalle kantamukselle. 







Jotunheimenissä pitää päästä näkemään ainakin se Galhöpiggen ja mahdollisesti myös Glittertinden, sekä kulkea varsin suosittua Besseggenin harjannetta pitkin. 

 



Olisiko sinulla heittää suosituksia Jotunheimenille? 


Treeniviikko 15

Laukku: RedDog Voyager Leather BagPod

Eipä tullut ehjä treeniviikko tälläkään kertaa, mutta tämä on tätä elämää. Etukäteen oli jo tiedossa että meidän pääsiäisen reissusuunnitelmat tulisivat sotkemaan juoksemista, joten päätin olla stressaamatta koko asiaa ja juosta sen minkä ehtii. Kyllähän sitä reissussa tulee aina käveltyä koko päivä joten liikunnanpuutteesta ei ainakaan tarvinnut kärsiä.

Alkuviikosta kävin poikkeuksellisesti vetämässä pitkän lenkin jotta se viikon tärkein juoksu ei jäisi toteutumatta. Halusin myös saada vähän polkutuntumaa, joten suuntasin rohkein mielin Perhonjoen retkeilyreitille vaikka tiesin että sulamisvesitilanne oli ihan parhaimmillaan. Yhdistin pitkiksen työmatkaani ja heitin työpäivän jälkeen juoksukamppeet niskaan, evästä juomareppuun (Salomon) ja lähdin uhmaamaan ulvovaa tuulta ja räntäsadetta.

Matkan varrella sää parani ja pitkiksestä tuli ihan timanttisen hieno ja matkan varrelle mahtui kaikenlaista juoksualustaa. Välillä sain lömpsötellä rennosti metsäautobaanalla ja välillä puikkelehtia pienillä kivisillä poluilla ja kahlata reisiä myöten jäisessä vedessä. Vaellusten myötä epämukavuusaste on vähitellen hilautunut melko tappiinsa, joten pieni märkyys on suorastaan plussaa. 

Matkaa kertyi yhteensä vähän päälle 20 kilometriä ja aikaa kului taukoineen ja pienien kiertoteiden kautta kolme tuntia. Jos nyt ajatellaan vaikka meidän karhunkierroksen varovaista tavoiteaikaa olisin voinut viettää maastossa vielä tunnin!








Pitkiksen jälkeen otin reilusti kaksi päivää palautumisaikaa ja annoin kropan levätä. Lepoa se tuntuikin tarvitsevan kaikkien pakkauskiireiden, hautajaisten ja muiden tehtävien lomassa. Jalat kestivät hyvin eikä vasen kinttu oireillut yhtään. Väsymys oli enemmän yleisesti läsnä kropassa.

Mietittiin juoksukamppeiden ottamista reissuun mukaan, mutta aikatauluja tihrustaessa todettiin että menee liian suorittamiseksi. Hauskempaa ottaa ne kunnon yöunet ja tulla kotiin palautuneena kuin herätä kukonlaulun aikaan juoksulenkille että ehtii toteuttaa prikulleen tarkkaa juoksuohjelmaa. Sitä ehtii sitten aikatauluttaa kotona ihan riittämiin.

Reissu itsessään oli onnistunut ja matkustettiin Helsingin kautta laivalla Tallinaan yhdeksi yöksi, ja taas takaisin Helsinkiin ystäviä tapaamana ja Saara Aallon keikalle (moni varmasti bongasi kuvat Instagramistani). Sää oli melko viileä mutta olin pukeutunut sen mukaisesti kerrospukeutumisen oppikirjan mukaisesti ja pahin vilu pysyi loitolla. Tallinnassa tuli käveltyä runsaasti ja syötyä hyvin. Kyllähän siellä aina vuorokauden viihtyy mutta pidemmällä reissulla olisi pitänyt jo suunnata keskustan ulkopuolelle.










Saara Aallon keikka taasen oli ihan huikean hieno. Lavalla nähtiin Xfactorin voittaja Matt Terry, Michael Monroe, Teemu Roivanen ja Suvi Aalto, joista jälkimmäisen duetto Saaran kanssa oli ehkä keikan parasta antia. Mitään kovin uutta ja yllättävää siellä ei tapahtunut, mutta pari tuntia vierähti nopeasti ja oli hieno nähdä kun areena oli ihan viimeistä paikkaa myöten loppuunmyyty. Konsertista jäi käteen positiivista energiaa ja hyvää mieltä.






Kotona oltiin sunnuntaina melko myöhään, mutta oli pakko silti päästä vähän ulkoilemaan. Treeniviikko päätettiin mukavaan 6 km:n lömpsöttelyyn tiellä ja maastossa ja käveltiin kun siltä tuntui. Sykkeissä huomasi viikonlopun valvomiset ja matkustelut. Onneksi maanantain saa vielä lomailla!




Treeniviikko 15

Maanantai: Fyssarin ohjeilla coretreeniä ja venyttelyä 45 min
Tiistai: Juoksu 20.57, 3 h 13 min. Keskisyke 155, maks 172
Keskiviikko: Lepo
Torstai: Lepo 
Perjantai: Kävelyä Tallinassa
Lauantai: Kävelyä Tallinnassa
Sunnuntai: Juoksu 6 km, 50 min

Instagram

Luontoloinen. Theme by BD.