Merinovilla-arvonta!

Sisältää tuoteyhteistyötä


Mikä on on lämmin kuin ystävän halaus ja alkaa M-kirjaimella? No tietysti merinovilla! Nyt on blogissa joulumieltä jaossa. Sain suomalaiselta merinovillaisia vaatteita ja asusteita valmistavalta Svalalta arvottavaksi erittäin hyvin tulevaan talveen sopivan merinovillaisen kaulurin.


 Merinovillakauluri by Svala
Tuotekuva: Svala of Finland

Kyseinen tuote on minun luottovarusteeni, ja suojaa ihanasti sekä niskaa että kaulaa viimalta ja pakkaselta. Ja merinovillan tapaan se ei kutita ja lämmittää kosteanakin. Kohta päästään nauttimaan ihanista hangista ja kirpeistä pakkasista. Ulkoilu on entistä mukavampaa, kun varusteet ovat kunnossa. 




Osallistumisohjeet


Saat yhden arvan kommentoimalla alle tulisiko kauluri omaan käyttöön vai pukinkonttiin? Jätä myös sähköpostiosoitteesi yhteydenottoa varten. Kommentoi myös kuinka monella arvalla olet mukana (katso lisäohjeet alta). Yhteensä voit siis osallistua viidellä arvalla.


Saat yhden lisäarvan tykkäämällä seuraavista sivuista:

https://www.facebook.com/luontoloinen/
https://www.facebook.com/svalafinland/
https://www.instagram.com/luontoloinen/
https://www.instagram.com/svala_of_finland/


Voit osallistua 1.12 kello 23:55 saakka, jonka jälkeen otan yhteyttä arvonnan voittajaan sähköpostitse. Pieniä lohdutuspalkintojakin on jaossa.

------

ARVONTA PÄÄTTYNYT! Arvontakone julisti voittajaksi nimimerkin Mettis. Voittajalle lähtee pian sähköpostia, ja muutamalle muullekin lohdutuspalkinnon saaneelle. :) Suurkiitos aktiivisesta osalllistumisesta, kehitellään pian taas lisää arvontoja!


Rehellistä tekstiä hätälähettimistä



Oltiin Norjan Jotunheimenillä. Mahtipontinen vuorten hallitsema paikka, jossa pieni kulkija vaelsi pitkin laaksoja huippujen ympäröimänä. Välillä liikuttiin aivan omassa rauhassa, ja välillä taasen tupsahdettiin reitille sadan muun retkeilijän kanssa ihmettelemään Besseggenin harjannetta tai ostamaan tuoreita pannukakkuja vuoristohotellilta.

Tunsin oloni täysin turvalliseksi, sillä tiesin että jos jotain sattuisi apu olisi varmasti nopeasti paikalla. Meillä oli  mukana kännykät jotka kulkivat koko matkan suljettuina rinkassa, ja lähettelimme päivittäin viestejä kotiin läheisille SPOT-laitteella.




Ei se aina toimi



Kun palasimme takaisin autolle laitoimme kännykät päälle, ja siellä meitä odotti iso määrä huolestuneita viestejä. "Onko kaikki kunnossa? Miksi teistä ei kuulu mitään?"

Mitä ihmettä, mehän olimme onnistuneesti lähettäneet joka päivä OK-viestin kotiin? Selvisi, että yksikään näistä viesteistä ei ollut mennyt perille, vaikka lähetys vilkuttu onnistutta ja rutinoituneina laitteen käyttäjinä annoimme sen olla päällä pidemmän aikaa viestin lähettämisen jälkeen. 

Oli enää päivästä kiinni, että läheiset olisivat soittaneet pelastushenkilökuntaa paikalle.

Mietin tilannetta, jossa me kuljemme kymmenien muiden vaeltajien kanssa rinnettä ylös, kun pelastushelikopteri laskeutuu viereemme ja kyselee kohteliaasti että onkohan herrasväellä kaikki hyvin kun kotijoukot kaipailee?



Luottaa voi muttei sokeasti



Hauskoista ajatuksista huolimatta olin toki sekä vihainen että pettynyt. Mitä jos jotain olisi oikeasti sattunut? Kotona ryhdyin selvittämään asiaa valmistajan kanssa, ja juttelin pitkät pätkät tanskalaisen kohteliaan herran kanssa. Mitään vikaa ei löytynyt mistään ja valmistaja tarjosi että voisin lähettää laitteen heille tutkittavaksi.

Tiesin että laitteessa ei ollut mitään vikaa, vaan vika oli sen peittoalueessa. Suomessa se toimi suhteellisen varmasti, Ruotsissakin ihan kiitettävästi, mutta näemmä Jotunheimen korkeine huippuineen oli sille liikaa. 

Luotto meni, ja päätin etsiä parempaa vaihtoehtoa. Markkinoilta löytyy satelliittipuhelimia, plb-lähettimiä ja bongasin myös Garmin InReach -laitteen. Päädyin lopulta jälkimmäiseen vaihtoehtoon, sillä sain korvattua hätävarana rinkassa kulkeneen GPS-laitteen yhdellä monipuolisemmalla tuotteella.

Kyseinen laite on ollut käytössä nyt muutamalla reissulla ja toiminut moitteetta. Kokemuksia on vasta Suomesta. Tiedän että ainakin Grönlannin ylityksellä InReachin kanssa oli ongelmaa.




Uutta ja vanhaa yhdistellen



Hätälähetin tuo turvallisuutta erämaassa liikkumiseen, mutta sen varaan ei kuitenkaan kannata luottaa. Vaikka avun saisi hälytettyä sen saapuminen kestää pitkään. Laite voi olla katvealueella eikä toimi toivottavasti. Se voi myös mennä rikki tai siinä voi tulla toimintahäriö. 

Suosittelen silti erityisesti yksin liikkuville ja talvisaikaan vaativissa olosuhteissa vaeltaville hätälähettimen hankkimista. Kannattaa lukea paljon käyttäjäkokemuksia ja tehdä hankintapäätös sen pohjalta.

Hyviä keinoja turvallisuuden parantamiseksi on kertoa kotiväelle reittisuunnitelmista, lähetellä viestejä kännykällä kun alue sen sallii ja kirjoittaa seuraava etappi tupakirjaan kun sellaisen äärelle sattuu. Niin ja tietysti tärkeitä keinoja ovat myös yleinen varovaisuus ja omien rajojen tunnistaminen.

Nämä kaikki kun yhdistää hätälähettimen kanssa voi erämaassa liikkua jo suhteellisen turvallisin mielin.



Turvallisia retkiä!



Retkeilyseminaarissa Tampereella


Tervesiä Tampereelta! Osallistuin lauantaina Tunturikerho Kolbman järjestämään seminaariin "Miten kertoisin retkeilystä" kahden muun media-alan vaikuttajan kanssa. Kerroin aiheesta tarkemmin jo edellisessä kirjoituksessa jonka löydät täältä

Seminaari oli todella mielenkiintoinen kokonaisuus, ja seurasin tarkkaan Antin ja Jounin esityksiä. Kirjailijamaailma on minulle ennalta hieman vieras, joten sain aiheesta paljon uutta tietoa.  Oli mielenkiintoista tutustua kirjan tuottamiseen liittyvään prosessiin ja esimerkiksi tukirahoitukseen. Olin todella vaikuttunut Jounin ansiokkaasta urasta, vaikka tiesin jo ennakkoon että julkaistuja teoksia mieheltä löytyy lukuisia. 

Oma esitykseni meni aivan suunnitelmien mukaan, joskin huomaan että esiintymiseen voisi tulla lisää luontevuutta. Sitä tosin saa harjoittelemalla, ja lopun paneelikeskustelussa olin selkeästi enemmän oma itseni. Esitys pysyi hyvin annetuissa aikaraameissa, ja sain mielestäni kerrottua pyydetyn asian suhteellisen kattavasti. Seuraavaa kertaa varten saatan tehdä pieniä viilailuja, mutta kokonaisuus pysynee samana. 

Koko esitys jaettiin reaaliajassa nettiin, ja se löytyy Youtubesta. Löydät sen alla olevasta ikkunasta. Olisi tosi kiva kuulla kommentteja esityksestä ja sen aihepiiristä! 





Haluan vielä kiittää Tunturikerhoa kutsusta ja jutussa esiintyvistä kuvista ja tallenteesta. Henkilökohtainen kiitos myös Pete Mäkelälle, jonka arktiset seikkailut ovat saaneet minut talvivaeltamisen pariin. Haaveissa on edelleen se oma Huippuvuorten reissu ja miksei jopa Grönlannin ylitys. :) 

Kiitokset tietenkin myös alan rautaiset ammattilaiset Jouni ja Antti. Toivottavasti tavataan vielä jossain yhteydessä! 








Miten kertoisin retkeilystä?


Olen pohdiskellut otsikon kysymystä jo pidemmän aikaa. Osallistun nimittäin ensi viikon viikonloppuna Tampereella tunturikerho Kolbman seminaariin, jossa toimin yhtenä kolmesta esiintyjistä Antti Haatajan ja Jouni Laaksosen kanssa. Seminaarissa pohditaan retkihetkien jakamista eri medioissa, ja syvennytään aiheeseen kolmen eri median edustajan silmin. Näkemyksiä kuullaan toimittaja-kirjailijan, valokuvaajan ja bloggaajan vinkkelistä.

Se, että minua pyydettiin mukaan asiantuntijaksi näin kovassa seurassa on ihan huikean hieno juttu. Olen pitänyt Luontoloinen -blogia vuodesta 2013, ja kirjoitellut siinä samalla artikkeleita lehtiin ja muihin medioihin. Blogi on ollut minulle kuitenkin se pääjuttu, ja olen nauttinut sekä sen pitämisestä että kehittämisestä kovasti. 

Blogin pitäminen ja retkeilystä kertominen on minulle luontevaa. Haluan jakaa rakasta harrastustani muillekin, ja toivon että innostaisin sillä muitakin lähtemään luontoon. Itsestään selvän asian tarkempi pohtiminen voi olla yllättävän hankalaa, ja seminaariesitys ei ole syntynyt sormia napsauttamalla. Vielä on vähän viilailtavaa, joten jännä nähdä millainen esitys Tampereella on kasassa. 

Seminaari on kaikille avoin, joten tule ehdottomasti mukaan kuuntelemaan ja vaihtamaan ajatuksia! Odotan innolla Jounin ja Antin esityksiä. Kirjoittaminen ja valokuvaaminen ovat tärkeä osa retkiblogin pitämistä, joten seminaarista tulee todella mielenkiintoinen! 




Tarkemmat tiedot:


Lauantaina 10.11.2018 klo 12-16 Lehmus sali (pohjakerros)

Esiintyjät:

JOUNI LAAKSONEN on tuottelias tietokirjailija ja toimittaja, jonka teokset kuuluvat jokaisen retkeilijän kirjastoihin. 

ANTTI HAATAJA on pohjoisen valokuvaamiselle sydämensä antanut valokuvaaja. Antin viimeisin teos "Pohjoinen" ilmestyi elokuussa 2018.

SINI SANGI on palkittu bloggari #luontoloinen. Sinin elämän täyttää aktiivinen elämä luonnossa ja luonnon lähellä, sekä näistä kokemuksista kertominen blogin välityksellä.


 
 

Mikäli sinua kiinnostaa kuulla taustoihini ja työhöni liittyviä jutusteluita, niin YLE Areenasta löytyy radiohaastatteluni tältä viikolta. Käys kurkkaamassa!