Kuivaa ruokaa by Eric Tornblad/Galazo

Calazolta on ilmestynyt huikean hieno opas joka tutustuttaa aivan perinpohjaisesti ja maanläheisellä tavalla ruokien kuivaamiseen. Opas sopii sekä retkeilijöille että muuten vain kuivaamisesta kiinnostuneille ja sisältää paljon hyviä ja informaatiivisia kuvia. Erityisesti pidin infolaatikosta jossa kerrotaan aina ruuan jatkosäilytys ja käyttötavat. Oppaassa käsitellään kategorioittain proteiinit, kasvikset, hiilarit jne eli perusteellinen tietopaketti luvassa. 

Opasta voi ostaa edullisesti esim. Varuste.net :stä  

Sain kunnian vierailla kirjassa yhtenä haastateltavista, ja vastailen jatkossakin oikein mielelläni kaikkiin kysymyksiin joita tulee mieleen kuivaamiseen liittyen. Sanoisin että jahka tälle tielle lähtee ei kovin heppoisin perustein tule otettua prosessoitua muonaa mukaan retkille (vaikka niilläkin on paikkansa). Että eiku vaan rohkeasti testailemaan! :) 


















Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Blogin & TakomoRunnersin yhteislenkki Kokkolassa 3.7.

Hei tyypit! Järjestän yhteistyössä TakomoRunnersin kanssa polkujuoksulenkin Kokkolan Öjassa sunnuntaina 3.7. Matka on 10 km ja seurailee Knivsundin ulkoilureittiä. Tarvitset vain itsesi, säähän sopivan vaatetuksen ja juotavaa&jotain pientä energiapitoista naposteltavaa. Lenkkarit saattaa vähän kastua mutta onneksi kesä kuivaa. Otan mukaan perus ea-tarvikkeet. 

Lenkki on maksuton eikä siihen tarvitse ilmoittautua, ja katsotaan paikanpäällä jakaannutaanko pariin ryhmään vai sopiiko yksi vauhti kaikille. Tarkoituksena on tutustua kanssaharrastajiin ja liikkua yhdessä, joten lenkillä ei ole mitään varsinaista ohjausta tai ohjelmaa. 



Lenkkejä järjestetään 3.7 ympäri Suomea seuraavilla paikkakunnilla: Lappeenranta, Pori, Vantaa, Kuopio, Kokkola, Oulu, Helsinki ja Rauma. Yhteislenkkejä tullaan järjestämään myös lisää, joten seuratkaa blogiani!



Vaellus lukuina ja arvonta!

Reissukertomus ilmestyy taas tuttuun tapaan tuonne Reissuja ja kisoja -osioon, mutta tässäpä viikon vaellus lukuina:


Ajettuja kilometrejä: 1300
Rinkan lähtöpaino: 24 kg
Rinkan loppupaino: 18 kg
Vaelluksen kesto: 6 pv
Kerätty kilometrimäärä: 100 +
Pisin vaelluspäivä: 11 h
Eniten kilometrejä päivässä: ~40
Keskimäärin kilometrejä päivässä: 20 
Korkein lakipiste: 718 m
Ihmisiä reitillä: 20 + kpl
Hyttysiä reitillä: 2 000 000+ kpl
Hajonneita varusteita: 2 kpl (kengät)
Suunnitusvirheitä: 1 kpl

Käsiini on myös eksynyt yksi ylimääräinen elikkäs koditon Calazon vedenpitävä kartta joka kattaa Urho Kekkosen kansallispuiston -alueen. Pistetääs sen kunniaksi arvonta pystyyn, ja veikkaillaan montako rakkoa minun jaloistani löytyy viimeisimmän reissun jäljiltä. Vinkkinä arvaajille että kannattaa kurkata minun Instagram-tilini. :D Laitan 30.6 mennessä lähimmäksi arvanneelle kartan postiin. 

Kuva lainattu netistä.

Tunturiponnistus eli mäkitreeniä 24/7 +20 kg

Flunssa alkaa vihdoin helpottaa ja retkijalka vipattaa jo huolestuttavasti. Tällä kertaa reissu suuntautuu UKK-puiston maisemiin jonne starttaan lauantaina Kiilopäältä. Viime elokuussa sooloreissu kariutui koiran sairastumiseen joten tällä kertaa lähden tunturiin ihan täysin itsekseni. Ihan ideaalitilassa ei terveyden suhteen olla, mutta pitää ottaa varovasti ja katsoa mihin toipilas jaksaa kävellä. Ajellaan samaa matkaa vaasalaisen vaellustuttavani kanssa, enkä jaksa odottaa että pääsee turinoimaan koko matkan vaeltamisesta! :D


Tämä vaellus on historiallinen siinä mielessä että olen valmistautunut siihen suorastaan surkeasti. Flunssassa ei ole huvittanut aloittaa ruokien kuivaamista, joten olen pakkaillut sen minkä olen jaksanut ja keskittynyt enemmän toipumiseen.


Aloitin kuivausprosessin keskiviikkona, ja kuivuriin päätyi perunoita, kukkakaalia, fetaa, soijanakkeja ja porkkanoita. Siitä värkkäsin muutamat kesäkeitot lounaaksi, nakkikastiketta valmismuusin kera ja jatkan kevään vaellukselta jääneitä papukeittoaineksia vähän ruokaisammiksi. Loppujen lopuksi jouduin pakkaamaan vain muutaman valmisnuudelipussin ja yhden valmispastan, eli ihan onnellisesti tämä päättyi saamattomuudesta huolimatta. Onneksi oli vähän aiemman reissun jämiä jemmassa.


Rinkan kaikki 85 litraa on valjastettu käyttöön ja Osprey Xena (85 l) pakkaaminen alkaa vähitellen sujua. On se vain jännä miten tuo tuntuu pienemmältä mitä minun aikaisempi rinkkani JW Trailhead II vaikka litroja pitäisi olla enemmän. Tykkään kyllä tosi paljon Ospreyn taskuista ja istuvuudesta, ja jännä nähdä miten käyttäytyy tositoimissa. Rinkan paino ei ole puntarin puutteen vuoksi tiedossa, mutta ihan kohtuullisesti niitä kiloja kertyi. Olen luonteeltani sen verran varovainen että otan mukaan vähän sitä sun tätä hätätilanteiden varalle, joten kiloja kertyy melko helposti. Erityisesti kun reissaa yksin pitää miettiä melko tarkasti millaisia tilanteita voi sattua ja miten niihin reagoidaan.



Parhaillani odottelen kyytiä saapuvaksi ja sitten startataan kohti Saariselkää. Palataan asiaan viikon kuluttua! 


Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Polkujuoksusta ja juoksupoluista

Olen kuullut huhuja että suunnistajat harjoittelevat maagisia maastossaliikkumisominaisuuksiaan lukemalla akuankkaa samalla kun juoksevat metsässä. En tiedä pitääkö tämä paikkaansa, mutta varmaan polkujuoksijan olisi syytä hallita samanlaisia taitoja mikäli mielii katsella maisemia samalla kun liikkuu reipasta tahtia metsässä tai selkosilla. Se on aina se polun ainoa kivi tai juuri joka sattuu varpaan eteen kun eksyy katselemaan muualle kuin jalkoihinsa. Varmasti saan syyttää myös kokemattomuutta? Vaellusten myötä maastossa liikkuminen on tuttua, mutta juostessa asiat tulevat nopeammin eteen ja reagointiaika lyhenee.

Kaikki ovat varmasti havainneet valloillaan olevan polkujuoksuhuuman, joka on sekä kaapannut maantiejuoksijoita mukaansa että innostanut ihan uusia harrastajia pauloihinsa. Tiedän monta "eräjormaa" jotka ovat polkujuoksun myötä innostuneet juoksemisesta. Liikutaan luonnossa omin voimin; kukapa siitä ei pitäisi? 




Koko ajan silmiin putkahtaa uusia ja mielenkiintoisia juoksutapahtumia ympäri Suomea. Hiirenosoitin siirtyy kuin huomaamatta ilmoittautumisnapille ja aivot kelaavat samalla kalenteria läpi. Olisiko tuossa sopiva väli käväistä mutka Tampereella? Kaikille on jotain matkoista ja maastosta lähtien. Helppoa ja mukavaa neulasmattoa, metsätiepätkiä, puronylityksiä selkeitä siltoja pitkin, hyväkuntoisia pitkoksia.  Tai sitten se toinen äärilaita, jossa kivutaan neliraajajuoksua tunturinkuvetta ylös, taiteillaan suorastaan kuolemaa uhmaten märässä rakkakivikossa ja kahlataan vuolaiden jokien läpi. Lyhyitä matkoja, pitkiä matkoja, tooooodella pitkiä matkoja...

 

On ihan puhdasta polkujuoksua ja sen ääripäässä ennätystehtailuun innoittavia flättejä maratonbaanoja. Ja siinä välissä kaikkea muuta, esimerkiksi ensi kertaa Tampereella järjestettävä Countryside Maraton joka on herättänyt monessa juoksijatutussani paljon kiinnostusta. Tapahtuma juostaan Teiskon kauniissa maisemissa 30.7, ja matkoja löytyy maraton, puolimaraton ja 12 km. Ilokseni voin ilmoittaa että olen lähdössä sinne puolimatkalle kera Mr. Luontoloisen, ja toivoisin että tapaisin siellä paljon blogin lukijoita!

Kuva lainattu järjestäjän sivuilta.
Kuva lainattu järjestäjän sivuilta.
Kuva lainattu järjestäjän sivuilta.
Tämä on nyt se tapahtuma jossa aion ihastella maisemia juoksun lomassa ilman että tarvitsee pelätä kompastumista. Reitiltä löytyy asfalttia, sora- ja hiekkateitä, ja alueen tuntien myös sopivasti nousumetrejä. Tapahtumaan on vielä reilusti aikaa joten eikun vaan treenaamaan ja ilmoa kehiin! :) Laitan vielä vähän tarkempia treenisuunnitelmia puolikkaan suhteen myöhemmin.



Pidän myös maantiejuoksusta sen helppouden ja rullaavuuden vuoksi. Monotoninen liikkuminen vapauttaa aivot samanlailla kuin pyöräillessä pureskelemaan erilaisia asioita ja kaverin kanssa juttelu on vaivatonta. Poluilla taasen mieli keskittyy edessä olevaan maastoon, ja peräkanaa liikkuessa höpöttely ei ole niin helppoa. Se on niin päivästä kiinni että mitä kaipaa. Siksi juoksu onkin niin ihana laji, kun voi itse päättää millaisen treenin haluaa ja missä sen tekee. Helppoja ja lataavia kilometrejä kaikille!


Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Naisten vaatteiden loogisuudesta

Olen monesti löytänyt itseni tilanteesta jossa naisille suunnattu vaateparsi ei vain kerta kaikkiaan palvele tarkoitustani. Retkeilyvaatteissa löytyy tyhmästi suunniteltuja taskuja tai niiden puutetta, urheiluvaatteissa napaan asti ulottuvia paitoja ja liian matalia housuja joiden lahjepituus ei ole nilkkoja nähnytkään. Puhumattakaan arkivaatteista, joissa isompi koko ei suinkaan tarkoita pidempiä hihoja tai lahkeita, vaan saa valita vajaamittaisten tai isojen kuteiden välillä. Nämä nyt vain esimerkkeinä ongelmista. En edes ole mikään kovin pitkä saatika langanlaiha,vaan suhteellisen normaalit 175 cm. Onko muut kohdanneet samaa probleemaa? 


Omistan melko monet urheilutrikoot mutten yhtään shortseja, joten suuntasin vaatekaupoille. Täällä Kokkolassa on ihan hävettävän surkea kattaus urheiluvaatteita myyviä liikkeitä, joten Intersportin kahlattuani kiersin kaikki isommat marketit ja epätoivoissani myös henkkamaukat sun muut halppisvaatteita myyvät liikkeet. En löytänyt yhtään shortseja joihin olisin ollut tyytyväinen.

Mitä sitten hain? Olisin halunnut saada juoksuun sopivat trikoot tai trikoo + löysempi shortsi -yhdistelmät jotka ulottuisivat nk. vesirajan yli. En halunnut shortseja joita saisi olla jatkuvasti nykimässä alaspäin kriittisten paikkojen vilauttelun pelossa enkä halunnut hikisten reisien hinkaavan toisiaan vasten pitkiksillä. Tiedätte varmaan mitä ajan takaa? :P Ihan sellaiset tavalliset shortsit jotka päättyisivät mieluummin lähemmäs polvia kuin nivusia


Mutta ei niin ei. No kahlasin seuraavana vaihtoehtoja Internetin laajaa valikoimaa. Löysin muutamat kivanoloiset mutta kaikissa oli jotain ongelmaa. Miten voi olla että tämä on näin haastavaa? Nauratti jo prinsessameininki vaikken mielestäni asettanut mitään hurjia vaatimuksia asialle. Rukalla ollessamme pääsin testaamaan Salomonin S-Lab Exo Twintskin-shortseja ja shortsihametta ja olin ihan <3. Valitettavasti yli 150 euron ooveehoo esti syvemmän rakkaussuhteen muodostumisen ja shortsit jäivät kauppaan. Periaatteessa nuo shortsit olivat miesten mallia (minen oikein osaa kuvitella juoksevani hameessa) mutta myyjä vakuutti monen naisen ostavan tuota "unisex" -shortsia. Uusi retki Internetiin paljasti että kyseisestä mallista on edukkaampi Intencity Twinskin short -malli josta myös kukkaroni piti kovasti. Eikun tilaukseen, ja arvatkaapa mitä? Ne on ihanat! 

TakomoRunners etsii lisää kirjoittajia!

Olen vastaanottanut TakomoRunnersin rekryvastaavan paperitiaran, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että vastailen parhaimman ymmärrykseni mukaan uusien bloggaajien esittämiin kysymyksiin, ja kerään lisää olevia ja tulevia kirjoittajia mukaan porukkaamme. :)

Tässä pieni kiteytys mikä Takomo on:


Ilman runsasta kirjoittajajoukkoa Takomo ei voi olla Suomen suurin juoksuportaali, joten jokaikinen juoksuharrastaja kokemuksesta ja taidoista riippumatta otetaan mieluusti mukaan kirjoittamaan harrastuksestaan, treeneistään, kokemuksistaan, tekemään mahdollisia kisaraportteja ja osallistumaan kaikkiin hienoihin tapahtumiin ja tempauksiin joita tullaan järjestämään ympäri Suomea. Sinulla ei tarvitse olla valmiiksi omaa blogia, vaan Takomon kautta saat luotua sellaisen itsellesi.

3.7.2016 on TakomoRunnersin järjestämä valtakunnallinen yhteislenkkipäivä johon etsitään lisää paikkakuntia liikuttamaan Suomea. Nyt mukana on 10/313:sta kunnasta, joten parannettavaa on. Haluaisitko vetää yhteislenkin omalla paikkakunnallasi tai osallistua Takomon lenkille? Lisätietoja saapi kysymällä. :)

Lisätietoja www.takomorunners.com (sivusto avataan virallisesti 15.6.2016). Käykää myös tykkäämässä Facebook-sivuamme niin saat ensimmäisenä tietoa uusista tapahtumista. TakomoRunners toimii myös aktiivisesti Instragramissa.

Ottakaa yhteyttä! 

sini ät takomorunners piste com


Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Pohdintaa kisoista ja treeneistä

Tallinnan tuliaisina tuotu flunssa vaivaa edelleen ja treenit ovat tervehtymiseen asti katkolla. Opin muuaman vuoden takaisesta sydänlihastulehduksesta sen, että pienenkään flunssan kanssa ei ole leikkimistä ja kannattaa tosissaan odottaa riittävän kauan että on varmasti toipunut taudista ennen treenien jatkamista. Muuten voi saada todella ikäviä jälkitauteja, jotka pahimmassa tapauksessa jäävät elinikäiseksi vaivaksi. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa sydämen kammion lisälyöntejä, jotka onneksi ovat suhteellisen vaarattomia. Minulla kesti yli vuosi parantua itse taudista, ja vielä kauemmin että uskalsin tosissaan jatkaa treenaamista. Mutta opin kyllä kerrasta hyväksi lepäilijäksi. :)

Sairaspedillä on aikaa lukea, katsella leffoja ja sarjoja ja ihan vain lepäillä. Jos mieli meinaa vaipua synkkyyteen voi vaikka kuunnella Paula Vesalan uuden biisin Älä droppaa mun tunnelmaa. Olen hyödyntänyt nämä yllättävät vapaahetket valmistelemalla TakomoRunnersii liittyviä julkaisuja ja tapahtumia, ja lueskellut juoksuun liittyviä juttuja. Siitä ajattelinkin kirjoitella tänään vähän tarkemmin.


Meillä on ollut miehen kanssa yhteinen treeniohjelma jonka on laatinut kokkolalainen ultrajuoksijatuttavamme. Treeniohjelma laadittiin syksyllä kevään päätapahtumaa NUTS Karhunkierrosta varten, ja sitä päivitettiin matkan varrella muutamaan otteeseen. Ohjelma oli rytmitetty siten, että joka toinen viikko oli kevyempi kolmen lenkin viikko, ja joka toinen raskaampi neljä lenkkiä käsittävä viikko. Harjoituksia oli yksi peruskestävyys, yksi vauhtikestävyys sekä viikonlopun pitkä lenkki, ja raskaammalla viikolla teimme vielä intervallitreenin. Treenit oli määritelty tietyn mittaisiksi ja suoritusteho oli esitetty sykealueina. Lenkkien pituudet vaihtelivat ajallisesti reilusta tunnista välillä reippaaseen kolmeen tuntiin, ja tarkoituksena oli saavuttaa talven aikana hyvä peruskestävyys. Juoksulenkkien lisäksi käytiin salilla ja bodybalancessa, ja keväällä mukaan tulimyös maantiepyöräily.

Kävin juoksemassa toukokuun puolivälissä puolimaratonin Kokkola Cityrunilla, joka toimi samalla viimeisenä raskaana treeninä ennen NUTSia. Vauhtia ei odotuksen mukaan löytynyt kovin paljoa, mutta olin silti tyytyväinen suoritukseen ja sain siitä varmuutta itse päätapahtumaan. Karhunkierroksen 33 km olivat pisin matka mitä olen koskaan juossut, ja kisasta jäi käteen aivan älyttömän hyvä fiilis ja kova into tehdä lisää samanlaista. Karhunkierrokselle lähdettiin puhtaasti kokemaan ja oppimaan, ja tämä tavoite täyttyi täydellisesti. 

Nyt olisi tarkoitus vähän muuttaa treeniohjelmaa enemmän vauhtipainotteiseksi ja kokeilla miten sitä vauhtikestävyyttä ja nopeutta saisi lisää. Tavoitteellisen juoksuharrastuksen ollessa näin aluillaan tuntuu välillä hieman haastavalta suunnitella treenejä oikeanlaisiksi ja hahmottaa kuinka nopeasti saa kehitystä aikaiseksi. Mutta ehkäpä kokemus opettaa? 


Nyt lähdetään kipuamaan kohti seuraavia tavoitteita, joita ovat elokuussa Kokkolan Venetsialaismaratonin täysmatka ja lokakuun alussa Vaarojen maratonin 43 kilometrin matka. Siinä välissä käydään juoksemassa muutama lyhyempi kisa ja koitetaan löytää uuden treeniohjelman avulla myös sitä vauhtia. Matkat tuntuvat ajatustasolla tosi pitkiltä, mutta niin se 33 kilometriäkin tuntui vielä syksyllä.

Olisi mukava kuulla millaisia treeniohjelmia teillä on vastaaville matkoille? Kuinka nopeasti olette kasvattaneet kisamatkoja?



Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Treeniä, reissua ja uusia kuvioita

Tässä viimeisen viikon aikana Karhunkierroksen jälkeen on tapahtunut paljon. Viikolla tein palauttavia lenkkejä ja pyöräilin työmatkaa, ja loppuviikosta vedettiin ankara Challenge Me -treeni Roskarukalla. Tehtiin mäkivetoja, punnerruksia, apinakävelyä, vatsarutistuksia, dippejä ja penkillenousuja. Vitsi kun kivaa!


Käytiin rakkaan ystäväporukkani kanssa Tallinassa viikonloppuna meidän yhteisen kolmenkympin juhlavuoden kunniaksi, ja nautiskeltiin suorastaan kuumasta kelistä, hyvistä ruuista ja juomista ja tietenkin myös nähtävyyksistä. ;) 






Nyt makaan kotona kuumeessa, mutta ihme kyllä se ei ärsytä yhtään sillä mielessä pyörii ihan muut asiat (suonette anteeksi kuumehuuruiset kirjoitusvirheet). Olen nimittäin lähtenyt mukaan uuteen juoksuportaaliin nimeltä TakomoRunners.


TakomoRunners kerää yhteen juoksuun hurahtanutta porukkaa, ja koin heti kutsun omakseni kun sellainen esitettiin. Homma on vielä aluillaan, mutta tekemisen henki on selvästi aistittavissa ja suunnitellaan kaikkia superkivoja juttuja. Olen mm. järjestämässä täällä Kokkolassa ja lähialueilla yhteislenkkejä erityisesti polkujuoksuun liittyen ja en malta odottaa että pääsisi tutustumaan muihin harrastajiin.

Mukaan mahtuu vieläkin, joten liitän tämän postauksen loppuun Takomon virallisen rekryilmoituksen! :)

 ---------------------

REKRY!

15.6. julkaistaan takomorunners.com sivusto. Takomorunners on Suomen suurin juoksublogien portaali ja aktiivisin sivusto. Sivuston kaikki sisältö on käyttäjien tuottamaa ja perimmäinen tarkoituksemme on tuoda julki liikkumisen, itsestään huolehtimisen ja hyvinvoinnin ilosanomaa juoksemisen kautta.

Haluaisitko sinä osaksi Takomorunners tiimiä? Mukana on tällähetkellä n 30 aktiivista bloggaria ja mukaan pääsevät kaikki halukkaat. Edustamallasi urheiluseuralla tai juoksukokemuksellasi ei ole mitään merkitystä. Meillä on jo mukana ensimmäiselle puolikkaalle treenavia ja Spartathlonin juosseita konkareita.

Haemme nyt mukaan bloggareita, jotka tykkäävät jakaa sisältöä ja suhtautuvat intohimoisesti juoksemiseen. Haluaisitko sinä mukaan Suomen suurimpaan juoksuportaaliin?

Koska Takomorunners on täysin käyttäjiensä näköinen sivusto haemme myös sisältötiimiin ja sometiimiin aktiivisia ihmisä vastaaviksi. Hallitsetko sinä eri somekanavat? Olet juuri etsimämme henkilö!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset mukaan miitri@takomorunners.com.

Tervetuloa mukaan tekemään Suomen suurinta ja mielenkiintoisinta käyttäjiensä näköistä juoksuportaalia!

-------------------------


Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Instagram

Luontoloinen. Theme by BD.