Kuumaa keliä kesävaelluksella

Hirveä hiki! Tunkkaan ylös tunturinrinnettä ja haaveilen tuulesta. Koska tuntureilla tuulee aina, eikös? Sieltä se ihana hönkäys tuleekin, mutta viilentämisen sijaan se melkein polttaa ihoa. Hetkinen, ollaanko kenties Kreetalla, eikä vaeltamassa Suomen lapissa Urho Kekkosen kansallispuistossa?

Tässä asiassa ollaan aivan noviiseja. Hellevaeltamisessa nimittäin. Meidän vaellusvuosi on perinteisesti painottunut alkukesään juhannuksen tienoille kun lapissa saa vielä väistellä lumilaikkuja ja kahlata sulamisvesissä. Tai syksylle, kun kirpakka ilma on punertanut maan ruskanväreihin. Sekä toki talveen, kun kesän helteet ovat vain hailakka muisto pakkasen keskellä.

Rehelliset kesävaellukset ovat jääneet vähemmälle johtuen lähinnä mielenkiinnon puutteesta ja ötököiden paljoudesta. Ja siitä helteestä, jota osattiin kyllä odottaa muttei tiedetty näemmä ihan kaikkea. 

Kansallispuiston kohtuukäyttäjä?

Kesälomavaellusta tuntui seuraavan oikein epäonnen aalto. Ruotsin runsaiden metsäpalojen vuoksi jätimme Sarekin pois suunnitelmista. Ruotsalaisilta sivustoilta sai vahvasti sellaisen kuvan, että vaikka Sarekissa kaasukeittimien käyttö olisi ollut vielä sallittua, niin vaeltajilta toivottiin retkikeittimien kotiin jättämistä. Osassa maata kaasukeittimet oli kokonaan kielletty. 

Aikataulujen muuttumisen takia meidän kolmen hengen tehotiimi supistui kahden hengen pariskuntareissuksi. Oli vakavaa sairastapausta ja muita terveysongelmia, hajonneita varusteita, metsäpaloja, ukkosmyrskyjä... Alkuvalmisteluiden vaikeus imi meidät kuiviin jo ennen reissua, joten mietittiin paketti uusiksi ja paljolti säiden takia suuntasimme tuttuun ja turvalliseen paikkaan, eli Urho Kekkosen kansallispuistoon. 

Aivan. Joku tarkkasilmäinen ja hyvämuistinen lukija saattaa hoksata, että tässähän mennään jo kolmatta reissua samaan osoitteeseen tämän vuoden aikana. Kokonaismärää kyseisessä paikassa alkaa hipoa jo kymmentä kertaa, eli voidaan jo puhua aktiivikäyttäjästä. Tai jonkinlaisesta ongelmasta? 

Kuinka selvitä viikon vaelluksella, kun lämpömittari näyttää joka päivä 30 astetta?

Vaellus helteellä käsittää aika lailla samat ongelmat mitä kotipuolessakin. Päivällä on niin kuuma, että hengittäminenkin käy työstä. Yöllä on niin kuuma, että vaatteetkin on liikaa - puhumattakaan makuupussista (joka oli meillä tietysti 3-vuodenajan mallia). Terveisin, ylivarustautujat. 

Helteillä erityisesti kesäaikaan on aina mahdollista kääntää vuorokausi ympäri ja kävellä yöllä kun on viileää. Lapin yöttömän yön aikaan vaeltaminen on hieno kokemus, joka kannattaa testata! Miinuksena iltapuolella polttiaiset ja muu lentävä eliöstö ovat aktiivisimmillaan.  

Me arvostimme yöunia niin paljon, että valitsimme nukkumisajankohdaksi kutakuinkin siedettävät yölämpötilat ja vaelsimme päivällä sen minkä pystyimme. Normaali päivärytmi alkoi seitsemän aikaan, kun söimme aamupalat ja lähdimme kahdeksan kieppeillä liikkeelle. Silloinkin oli jo kuuma, mutta lämpötilat pysyivät siedettävinä lounasaikaan saakka. Siinä kohtaa tähtäsimme yleensä johonkin tuvalle, jossa vietimme päivän kuumimmat tunnit suojassa auringolta. Reilun kolmen tunnin lounaan ja lukuhetken jälkeen jatkoimme matkaa hissukseen. 

Vettä kului paljon, ja osassa vesistöistä veden lämpötila oli juomisen kannalta epäilyttävän korkea. Ensimmäistä kertaa kaipasimme vedenpuhdistukseen tarkoitettua laitetta. Onneksi mitään vatsaongelmia ei ilmennyt vaikka otimme vettä aina kun sille oli tarvetta. Vettä kului vähintäänkin 0,5 litraa tunnissa. 

Helteellä on tärkeää kiinnittää huomiota suolojen saantiin. Suolaa voi ripauttaa suoraan vesipulloon tai nauttia se suolatabletteina. Me syötiin niitä aivan riittävästi Pallas - Hetta -juoksukisassa. Vaelluksella maistuikin suklaan sijaan sipsit ja suolakeksit. Suolapähkinät ovat myös erinomainen energianlähde. Iltaruokina upposi myös suolainen, esimerkiksi peruna-feta-soijachorizo -paistos. 

Hikoillessa jalat ovat kovilla, kun nahkaisissa vaelluskengissä ei paljon ilma kierrä. Itsellä toimii hyvin tuplasukkasysteemi, jossa alimmaisena oli ohuet merinovillasekoitesukat ja päälimmäisenä hieman paksummat samanlaiset. Tauoilla otin aina kengät pois ja asettelin sukat rinkan päälle kuivumaan. Ostin ennen reissua kevyet Haltin sandaalit joita testailin perinteisten crocsien vaihtoehtona. Todella hyvät ja toimivat sekä oleskeluun että vesistöjen kahlaamiseen. 

Vaatteissa hyvä systeemi oli kevyet ulkoiluhousut ja merinovillainen t-paita. Paita ei haissut tippaakaan koko reissun aikana ja tuntui kävellessä siedettävältä. Alusvaatteet toimivat samalla uima-asuna kun pyrin kastautumaan vähintäänkin kaksi kertaa päivässä. 

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - paitsi jos muuttaa suunnitelmia

Tällä kertaa ei ollut kyse kilometreistä tai edes tiettyjen paikkojen näkemisestä. Oltiin vain hetkessä, yhdessä, kahdestaan ja nautittiin maisemista ja upeasta luonnosta. Oltiin hiljaa tai pelattiin eläinpeliä (kiitos siitä P ja S!), lueskeltiin paljon ja uitiin aina kun oli mahdollista. Siitä oli kyllä suorittaminen kaukana. 

Jännitin edellisellä vaelluksella oireillutta akillesjännettä, joka ei onneksi äitynyt kipuilemaan. Tomilla oli valitettavasti polven kanssa ongelmia, joten kevennettiin siitä syystä reittisuunnitelmia. 

Reitti kulki Kiilopää-Rautulampi-Lankojärvi-Porttikoski-Sotavaaranoja-Maantiekuru-Luiro-Tuiskukuru-Salonlampi-Suomunruoktu-Kiilopää. Suunnitelmissa oli kävellä Paratiisikurun läpi Sokostille, mutta katsottiin paremmaksi säästää polvea loppumatkalle ja ottaa muutenkin rauhallisemmin helteistä johtuen.

Minut yllätti myös helteen rasittavuus ja sen aiheuttama yleinen väsymys. Yöunien laatu ei ollut sitä mihin on tottunut koska yölläkin oli tosi kuuma, ja päivällä helle imaisi energiavarannot vähiin. Jalat olisivat jaksaneet kulkea, mutta muuten väsytti yllättävän paljon. 

Matka tuntui juuri sopivalta ja reitti sopi hyvin sen hetkiseen olotilaan. Oltiin molemmat samaa mieltä, että nyt ei kaivannut niitä haasteita vaan rentoutumista luonnon keskellä. Vaelluksilla kannattaakin jättää varaa suunnitelmien muuttamiselle ja yllätyksille. Muutoksia voi aiheuttaa sää, terveydelliset ongelmat tai vaikkapa fiilis. 

Kaiken kaikkiaan oltiin tyytyväisiä meidän kesäreissuun, vaikka mentiinkin suunnitelmista poikkeavalla kaavalla. Toivottavasti saadaan toteutettua porukkareissu Ruotsin jylhiin maisemiin lähiaikoina! Nyt keskitytään nauttimaan kesästä, ja parin viikon päässä häämöttävästä minivaelluksesta mahtavassa seurassa!