Islanti 2013 osa 1
Islanti 2013 Osa 2
Sunnuntai
Viiden jälkeen aamulla alkoi nukkuminen piisata, ja kuudelta noustiin ylös keittelemään aamupuuroja. Tomilla oli toinen polvi hieman kipeänä ja minä totesin saaneeni upeat pallokalahuulet.
Hengailtiin teltalla kirjojen kera ja käytiin ostamassa postikortit joiden kirjoittamisessa vierähtikin yli tunti. Päätimme lähteä Jokursärlonille kello 13:30 bussilla, jota ei kuitenkaan näkynyt missään. Onneksemme joku paikallinen tarjoutui heittämään meidät ja erään hollantilaistytön maasturillaan sinne.
Matka kesti vajaan tunnin, ja ohitimme paikan josta lähdimme Hvannadalshnúkurille sekä muutaman hienon jäätikköseinämän. Paikallinen osoitteli nähtävyyksiään, ja esitteli myös oman maatilansa tien varrella. Jokursärlon oli aivan huikaisevan hieno.
Suhteellisen suuri laguuni täynnä erikokoisia, -värisiä ja -muotoisia jäälohkareita lillumassa siniharmaassa vedessä. Jäälohkareita irtosi laguunin toisessa päässä sijaitsevasta jäätiköstä, jonne oli mahdollista päästä venekyydillä. Emme halunneet lähteä veneilemään, vaan kiertelimme laguunia kävellen. Ihastelimme jatkuvasti muuttuvaa maisemaa. Välillä piti käydä syömässä seafood-soppaa ja leipää kahvilassa. Nähtiin isokiisla ja haahkoja.
Parin tunnin oleskelun jälkeen saimme kyydin takaisin Skaftafelliin. Huippumukava kuski käytti meitä myös pienemmällä laguunilla joka ei näkynyt tielle. Se oli vielä hienompi kuin "isoveljensä", sillä jäätikön pirstaleinen reuna oli nähtävissä ja jäätikkö "poiki" jatkuvasti uusia lohkareita pieneen laguuniin.
Iltakävelyksi kiersimme reilun neljän kilometrin lenkin läheiselle jäätikölle katsomaan lakritsijäätä ja vetäydyimme telttaan syömään rosmariinisipsejä ja lukemaan.
Maanantai
Taisin nukahtaa eilen jo kahdeksalta hieman flunssaisissa fiiliksissä. Olo oli hieman parempi, joskin palaneet huulet olivat turvonneet vielä huikeampiin mittoihin. Onneksi turvotus hieman laski aamun mittaan. Aamuksi luvattiin aurinkoista, mutta sadekuurot takoivat telttaa vähän väliä. Pitkitimme aamua taas lueskellen ja kirjoittamalla, ja Tomi varasi meille issikkaratkastuksen Ishestarille.
Puoliltapäivin heitimme kuoripuvut niskaan ja lähdimme kohti Sjöarnippaa. Nousi oli melko jyrkkä ja vesisade viihdytti meitä koko matkan, mutta maisemat olivat sumusta ja pilvistä huolimatta kivat. Välillä vähän selkeni ja kuljimme taas Svartifossin ohitse kohti Selin muinaisasuntoja. Osa reiteistä oli suljettu lumen takia.
Selissä tutkimme ruohokattoisia pikku asuntoja ja pienen keksitauon jälkeen ravasimme alamäkeen sateesta ja tuulesta viluisina. Saavuimme hienoon metsäsaarekkeeseen pienen joen rannalla, josta jatkoimme takaisin teltoille. Luimme ja makoilimme taas pari tuntia sadetta kuunnellen, ja kävimme juomassa Vatnajökull -merkkiset oluet päärakennuksessa. Hyvää oli!
Kävimme päärakennuksen infossa kysymässä sisämaan teiden tilannetta, ja saimme valitettavasti heittää toivon pääsystä Landmannalaugarille. Takaisin Reykjavikiin, siis. Iltanuudeleita laittaessa saimme vieraaksi pienen ruskean hiiren. Taisi olla sama tyyppi joka rapisteli viime yönä abisidissa. Rosmariinisipsejä narskutellen luimme itsemme uneen kuunnellen tietysti sateen ropinaa.
Tiistai
Vaihdoimme yöllä ilmapatjoja, sillä Tomin patja vuosi aika pahasti. Heräsin aamuyöstä tuijotuskilpailuun meidän abisidihiiren kanssa, ja toisen kerran aamuyöstä puhaltamaan lisää ilmaa patjaan. Suhteellisen jumiutuneena rynnistin aamupesulle ja latettiin runsas aamupala viimeisen telttayöön kunniaksi.
Aamulla satoi aika rankasti, mutta onnistuimme ajoittamaan pakkaustoimenpiteet sateettomaan hetkeen. Menimme reiluksi tunniksi päärakennukseen juomaan kaakaota ja odottelemaan bussia Reykjavikiin.
Bussimatka sujui melko nopeasti. Pysähdyttiin matkalla taas Vikissä (ostin lankoja) ja vesiputouksilla sekä muutamassa muussa pikkupaikassa. Perillä oltiin vähän seitsemän jälkeen ja haettuamme tavarat säilytyksestä suuntasimme hotelli "Thingholtiin". Hotelli oli tosi fiini, ja nauratti levitellä märkiä telttakankaita mustalle basalttilattialle. Räjäytimme muutkin tavarat pitkin huonetta siivoojien iloksi ja lähdimme metsästämään ruokaa. Hyvää hummeripastaa löytyikin aivan kulman takaa. Ruuan jälkeen unille, sillä aamulla pitää lähteä ratsastamaan. Jihuu. :)
Keskiviikko
Herätys vähän ennen seiskaa. Söimme suhteellisen pikaisesti mahtavasta buffetpydästä ja Ishestarin bussi haki meidät vähän yhdeksän jälkeen. Autossa saimme kuulla perustietoa tallista ja hevosista, ja vajaan puolen tunnin ajon jälkeen saavuimme tallille. Ensimmäiseksi täytimme turvallisuuslomakkeet, kuuntelimme briiffin ja saimme varusteet. Sitten päästiinkin tervehtimään hevosia.
Meidät jaettiin aloittelijoihin ja kokeneempiin ja hevosjako tehtiin sen perusteella. Tomi sai punertavan uneliaan heposen, ja minä sain samanvärisen mutta varsin säpäkän tapauksen. Laittauduimme valmiiksi ja lähdimme yhdessä jonossa kohti maastoa. Keskustelimme heposeni kanssa hieman jonossa kävelemisestä ja kulkuvauhdista. Hetken kuluttua Tomi ja muu alkeisryhmä lähti vasemmalle ja me jatkoimme oikealle. Olin ensimmäisenä kärkihevosen takana ja töltti lähti heti sujumaan. Maisemat olivat hienot, ilma lämmin ja aurinkoinen ja vauhti huimaava. Ratsastimme hieman vajaan tunnin laavamuodostumien keskellä ja tulimme sitten lepopaikalle jossa jalkauduimme odottamaan toista ryhmää.
Meidän piti olla koko ajan lähekkäin erään saksalaisnaisen kanssa, sillä hevosemme eivät halunneet olla metriä kauempana toisistaan. Juttelimme, otimme valokuvia ja vaihdoimme sitten reittejä. Tällä kertaa laukkasimme, tosin muutaman laukka-askeleen jälkeen oma heppani päätti että liitävä passi on parempi vaihtoehto. Parin tunnin reissun jälkeen tulimme takaisin talleille ja hevoset päästettiin laitumelle.
Saimme kyydin takaisin hotellille jossa vaihdoimme pikaisesti vaatteet ja menimme sandwicheille. Seuraavaksi oli tiedossa kirjakauppamaraton, josta tarttuikin mukaan kolme kirjaa. Kävimme satamassa varaamassa valassafarin illalle puoli yhdeksältä lähtevään laivaan. Palasimme hotellille lepäämään ja juomaan kahvia. Hetken piskotti vettä, mutta pilvet väistyivät ja ilta vaikutti aurinkoiselta.
Kapusimme siis Eldingin veneeseen ja lähdimme seilaamaan Reykjavikinlahdelle. Meitä onnisti heti alkumatkasta, kun näimme ensimmäisen lahtivalaan. Seurailimme sen touhuja aikamme ja jätimme sitten yksilön rauhaan. Näimme alkumatkasta monta lahtivalasta, mutta todellinen onnenpotku tapahtui noin tunnin päästä lähdöstä kun oppaamme bongasi roisketta taivaanrannassa. 20 delfiinin parvi kisailemassa ja hyppimässä keskenään! Lähempänä paljastui että parvi koostui emoista ja poikasista, jotka uivat epäröimättä tutkimaan nyt moottoritta kelluvaa venettämme. Delfiinit sukeltelivat veneen lalla ja loiskuttelivat vettä innokkaina.
Jätimme delfiinit jatkamaan leikkejään ja lähdimme kohti lunnisaarta. Matkalla kuuntelimme livemusiikkia kesäyön auringossa ja söimme eväitä. Lunnisaarella näimme satoja onnettomasti lentäviä mutta sulavasti sukeltavia pikkulunneja. Keltaoransseine nokkineen tietysti. Olimme satamassa vähän ennen kahtatoista, ja yöpalan haettuamme menimme hotellille syömään erittäin myöhäistä illallista ja katsomaan televisiota.
Lähetä kommentti