Peuranpolku - mun lemppari!

Missään muussa kansallispuistossa ei ole tullut seikkailtua yhtä paljon kuin Salamajärvellä. Yhtenä syynä tähän on varmasti sopiva matka Kokkolasta (n. 100 km) mutta tärkein peruste on aivan huikean hienot maastot jotka mahdollistavat monen pituiset vaellukset päiväreissuista usean yön patikointiin. Tähän mennessä olen liikkunut alueella juosten ja kävellen sekä yksin koiran kanssa että isommalla porukalla, mutta alueella on mahdollista myös meloa ja talvisaikaan hiihtää ja lumikenkäillä. 

Lempipaikkoja on monia, mutta Peuranpolulla pitää päästä käymään vähintäänkin kerran kesässä. Jotenkin noihin maisemiin ei vain kyllästy ja sama reitti esiintyy aina jotenkin erilaisena ja kiehtovana. 

Suosikkireittini Hirvaan kierros (58 km) kiertää osittain Peuranpolun runkoreittiä ja koukkaa sitten rengasreittinä takaisin lähtöpisteeseensä. Matkalta löytyy suomaisemia, järviä, metsiä, rakkaa ja todella rikas eläimistö peuroista suurpetoihin. Maasto on pääosin melko helppoa, mutta runsaat pitkokset voivat olla märkänä liukkaita ja osittain hieman kunnostustarpeessa. Tuvat on huollettu ja hyvässä kunnossa, ja reitiltä löytyy muutamia kaivoja jotka ovat tosin olleet välillä pois käytöstä. Kannattaa tarkistaa asia luontoon.fi -nettisivuilta ennen lähtöä ettei tule ikäviä yllätyksiä. 

Valvatin autiotupa.

Ahvenlammen laavu.

Sysilammella telttailemassa.

Ja arvatkaas mitä? Nyt siellä järjestetään 24.9.2016 toista kertaa polkujuoksutapahtuma Salamajärvi Trailrun josta olen ihan fiiliksissä! Salamajärvi Trailrunilla on kolme matkaa: 8 km, 18 km ja 58 km joista kaikki esittelevät alueen hienoimpia maisemia ja mielenkiintoisimpia polkuja. On pitkosta, pehmeää neulasmattoa, juurakkoa, kivikkoa ja vaikka mitä hauskaa.

Tästä ei toki tarvitse mennä mutta kattokaa kuin komiaa!

Salamajärvi Trailrunin aikaan ollaan niin lähellä Vaarojen maratonia että valitsen itse "keskipitkän" eli 18 km lenkin joka seurailee Vaatimen kierrosta. Juoksin saman reitin viime vuonna ja tykkäilin kovasti. Kisajärjestelyt olivat erinomaiset ja juoksun päätteeksi pääsee saunaan ja uimaan. Ehkä ensi vuonna osallistun lempparireitillä juostavalle matkalle eli 58 km:n kisaan. 

Vinkkinä osallistuville kerron että juoksin itse reitin nastalenkkareilla ja aion tehdä saman homman tänä vuonna. Syynä tähän on liukkaat pitkokset joita tuolla suunnalla riittää vaikka millä mitalla. Ilmankin toki pärjää mutta juoksu sujuu rennommin kun ei tarvitse jännittää pyllähtämistä. :) 

Kaikki tässä esiintyvät kuvat ovat niin rakkaita että oikein sydämestä kouraisee kun katselen niitä. Toivottavasti Salamajärven kansallispuiston taika välittyy myös sinne lukijoille ja toivottavasti törmätään Salamajärvi Trailrunilla. :) 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa