”Maastopyöräilyä, matkailun menestystarinoita, Outdoor -digiviestintää ja verkostoitumista.”
Minulle tarjoutui mielenkiintoinen mahdollisuus lähteä Saksan Allgäuhun ja Sveitsin Graubundeniin tutustumaan Outdoors Active -yrityksen toimintaan, osallistumaan Outdoor -aiheiseen seminaariin sekä alueen reitistö- ja matkailupalveluihin. Reissuun osallistui useita luonto- ja matkailualan toimijoita eri puolelta Suomea. Kaikkiaan meitä lähti Suomesta matkaan 28, joista suurin osa Keski-Pohjanmaan alueelta.
Matkaan lähdettiin sunnuntain vastaisena yönä Kokkolasta.
Juna saapui Helsinkiin aamusta ja väki oli enemmän tai vähemmän nukkunutta.
Reilun parin tunnin lennon jälkeen saavuttiin Muncheniin, josta matka jatkui
bussilla kohti Immenstadtia ja Allgäu Gmbh -matkailualueen esittelyä.
Mitä
etelämmäs ajoimme sitä hienommaksi muuttuivat maisemat. Vihreät kukkulat
muuttuivat vähitellen vuoriksi ja niitä yhdistäviksi vehreiksi laaksoiksi.
Kaikkialla näkyi kauniita kyliä ja lehmälaumoja.
Immenstadtissa ihastelimme söpöjä taloja ja kauniisti kivetettyjä katuja. Kuuntelimme parin tunnin esittelyluennon alueen matkailupalveluista ja niiden kehityksestä. Lopuksi suuntasimme 15 kilometrin päähän Oberstraufeniin hotellille majoittumaan.
Immenstadtissa ihastelimme söpöjä taloja ja kauniisti kivetettyjä katuja. Kuuntelimme parin tunnin esittelyluennon alueen matkailupalveluista ja niiden kehityksestä. Lopuksi suuntasimme 15 kilometrin päähän Oberstraufeniin hotellille majoittumaan.
Henkeäsalpaavan upea Sveitsi
Tiistaina seitsemän jälkeen starttasimme bussin ja ajoimme
Itävallan kautta Sveitsiin. Maisemat vain paranivat, vaikka odottamiani lumihuippuisia
vuoria ei näkynyt. Matkassa meillä oli Outdoor Activen Albert Rinn, joka toimi
paikallisoppaana.
Kävimme ensimmäiseksi tutustumassa Graubunden Ferien
-markkinointiorganisaatioon, jossa meille kerrottiin alueen huikeista
maastopyöräilyreiteistä ja niiden kehittämisestä nykytilaansa.
Kuva: Mari Keiski |
Kuva Kaija Lackström |
Lenzerheidessä lounastimme, kuuntelimme
aluehallintaan liittyvän esitelmän, jonka jälkeen lähdimme osa patikoimaan ja
osa maastopyöräilemään. Valitsin itse ensimmäisen, sillä halusin saada
ensimaistiaiset Sveitsin vaellusmaastoista.
Nousimme hissillä ylemmäs jossa saimme valokuvailla upeita
maisemia ja nauttia paikallisoppaamme isoäidin tekemää perinteistä leipää.
Kävelimme alas metsäistä reittiä pitkin joka oli osittain päällystetty. Parhaat
reitit jäivät ylemmäs, mutta ensivaikutelma oli silti hyvä.
Pitkän päivän jälkeen palasimme myöhään hotellille syömään illallista.
Pitkän päivän jälkeen palasimme myöhään hotellille syömään illallista.
Outdoor -seminaareja ja kanjonikivaa
Aamulla lähdin kukonlaulun aikaan lenkille läheisille kukkuloille. Oli vielä aivan pimeää, mutta aurinko pilkisteli puiden lomasta. Kiipesin kapeaa polkua ylöspäin metsän keskellä ja nautin suhteellisen lämpimästä aamusta. Etenin noin parikymmentä minuuttia kukkulaa ylös, ja pysähdyin ottamaan vielä valokuvia.
Yhtäkkiä kuulin ison rasahduksen menosuunnastani jota seurasi outo haukahtavan rääkyvä ääni. Minulla iski joku alkukantainen pakovietti ja lähdin kirmaamaan sata lasissa alas rinnettä. Jälkikäteen pohdittuna äänen aiheutti luultavasti söpö bambi tai joku muu viaton luontokappale, mutta vannon sen kuulostaneen pimeydessä gorillalta!
Kuva Canyoing Erleben |
Keskiviikko ja torstai kuluivat Outdoor Activen
konferenssissa. Järjestelyt olivat hyvät, puhujia riitti kahden salin verran ja
osallistujia oli lähemmäs parisataa. Aihepiirit pyörivät paljon erilaisen
digiviestinnän ja tulevaisuudenvisioiden parissa ja luentosaleja pystyi
vaihtamaan oman mielenkiinnon mukaan. Suurin osa luennoista oli saksaksi, mutta
saimme korvanapit joiden kautta kuulimme suoran käännöksen esitelmästä.
Reissun ehdoton kohokohta oli canyoing, eli vapaasti
suomennettuna kanjonilaskeutuminen. Lähdimme keskiviikkona iltapäivästä
seminaarin jälkeen Outdoor activen järjestämille retkille, joista olin itse
valinnut parin muun rohkean naisen kanssa canyoingin. Kerron siitä lisää myöhemmin omassa julkaisussa.
Yllätyspatikointi vaellusavokkaissa
Torstaina muutama kelmi oli varautunut karkaamaan luennoilta iltapäivällä ja lähtemään pikku patikalle. Minähän en voinut vastustaa tällaista mahdollisuutta, joten heitin lainashortsit jalkaan ja kipsuttelin porukan perään avokkaissa – jotka muuten lanseerasin myöhemmin maailman ensimmäisiksi trail-avokkaiksi. Tyylikäs toimistossa ja luonnossa!
Nousimme hissillä puurajan yläpuolelle, ja kävelimme sieltä
hiljokseen alas auringonpaisteessa. Lämpöä oli reilusti yli 20 astetta joten
kuumahan siinä tuli. Onneksi oli vettä mukana. Reitti oli osittain asfaltoitu –
saksalaiseen tyyliin – mutta maisemat olivat upeat.
Paluumatkalla hyppäsimme
oikeaan junaan, mutta valitettavasti väärään päähän sitä joka lähti juuri
päinvastaiseen suuntaan. Pienen sompailun jälkeen pääsimme takaisin hotellille
nauttimaan allasosastosta ja viimeisestä yhteisestä illallisesta.
Historiaa ja perinteitä
Perjantaina kahdeksan hengen retkikunta tilasi taksin
puoli yhdeksäksi hotellille muiden jäädessä nauttimaan hotellin allasalueesta
ja Oberstraufenin kauniista kylästä. Meillä oli suuntana viereinen Thalkirchdorfin kylä jossa
järjestettiin perinteinen Viehscheid, eli lehmien ajo alas vuorilta takaisin kotikylään.
Juhlahumu oli valtava ja täynnä kansallispukuisia paikallisia, olutta ja rempseää
fiilistä. Turisteja näkyi hyvin vähän.
Lehmäkellojen kumu oli huumaava, kun eläimet tallustelivat
hiljokseen omistajiensa ajamana kylän halki. Ihmiset olivat kokoontuneet
raitille vastaanottamaan lehmiä. Juhlaan kuului myös perinteistä musiikkia ja
tietenkin paljon olutta ja erilaisia suolaisia ja makeita syötäviä.
Ehdimme
nauttia juhlasta ja auringonpaisteesta muutaman tunnin ja yhden oluen verran,
kunnes oli pakko palata takaisin hotellille pakkaamaan ja paluumatkalle
Muncheniin. Lento lähti illalla seitsemän aikaan.
Hyvä maistiainen - tahdon lisää
Matkaohjelma oli todella antoisa ja tiivis. Teimme pitkiä
päiviä ja näimme ja koimme lyhyen reissun aikana todella paljon. Sain
muistikirjan täyteen uusia ajatuksia oman työni suhteen, ja parasta oli
ehdottomasti verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa.
Suurkiitos matkasta järjestäjille ja matkakumppaneille! Palasin kotiin monta kokemusta ja tuttavuutta rikkaampana.
Toivottavasti pääsen
pian nauttimaan alppimaisemista oikein kunnon vaelluksen merkeissä!
Kiitos, Sini, kokemuksistasi ja matkaseurasta Outdoors reissusta. Olen samaa mieltä, mukava matka ja vinkkejä omaan työhön saimme mekin. Tapaamisiin jossain vaiheessa!
VastaaPoista